Home » covid-19

Avainsana: covid-19

COVID-19 siirsi maailman ylikulutuspäivää kolmella viikolla

22 elokuuta vietetään ylikulutuspäivääLauantaina 22.8. vietettiin vuoden 2020 ylikulutuspäivää, joka tarkoittaa päivää, jolloin maailma on kuluttanut uusiutuvat luonnonvarat loppuun.

Kirjoitimme maaliskuussa blogin COVID-19-pandemian mahdollisista vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja uusimmat tulokset näyttävät nyt, että pandemia on ainakin hetkellisesti pienentänyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Tänä vuonna maailman ylikulutuspäivä oli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Ylikulutuspäivän siirtyminen johtuu etenkin hiilidioksidipäästöjen ja kulutuksen vähentymisestä, COVID-19-pandemian takia. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet mm. liikenteessä, teollisuudessa sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Tämä osoittaa sen, että kulutustottumusten muuttaminen kestävimmiksi on mahdollista lyhyessäkin ajassa.

Ylikulutuspäivä 2020 ja sen merkitys

Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin jo vuodesta 1970 tekemiin laskelmiin. Laskelma tehdään tuoreimpien YK:n tilastotietojen perusteella. Tänä vuonna YK:n tilastoja on täydennetty uusilla tiedoilla liittyen hiilidioksidipäästöihin, puutuotteiden kulutukseen ja ruokajärjestelmään.

”Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana” –WWF 2020

Vuoden 2020 laskelmien mukaan tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattaaksemme tämänhetkisiä elämäntapojamme. Ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen ennakoidaan tänä vuonna pienentyvän 9 prosenttia pandemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi.

Vaikka 22. elokuuta on keskimääräinen ylikulutuspäivä maailmassa, kukin maa ylittää oman ekologisen jalanjälkensä eri aikoina. Esimerkiksi Suomen ylikulutuspäivä oli arviolta jo 5. huhtikuuta. Jos kaikkialla maailmassa elettäisiin kun Suomessa, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarpeen. Meillä on siis Suomessa vielä pitkä matka, ennen kun voimme todeta elävämme kestävästi, luonnonvaroja ja tulevia sukupolvia huomioon ottavasti.

COVID-19-pandemian aikana pienentynyt ekologinen jalanjälki antaa mittakaavaa toimille, joita kuluttajat, yritykset, poliitikot ja muut organisaatiot pitäisi tulevaisuudessa tehdä, jotta maapallomme resurssit olisivat riittävät ja ilmastonmuutoskriisiä saataisiin hallittua.

Asiantuntijoiden apua

Yrityksillä on merkittävä rooli kestävien kulutustapojen edistämisessä. Tarvitsetko apua vastuullisuuden kehittämisessä, ympäristöjärjestelmien ylläpitämisessä tai hiilijalanjälkilaskennassa? Ecobion kokeneet ympäristöasiantuntijat auttavat!

Ota yhteyttä:

info@ecobio.fi

+358 (0) 207 569 450


Teksti: Caisa Lindblom, Ecobio Oy

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-seisoo-silti-tanaan-vietetaan-ylikulutuspaivaa/d7e72f5d-bf18-4059-8315-d7280c5e2948

https://wwf.fi/uutiset/2020/08/maailman-ylikulutuspaiva-koittaa-elokuussa/

https://www.euronews.com/2020/08/22/explainer-today-is-earth-overshoot-day-here-s-what-it-means

Voiko COVID-19 auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä?

COVID-19 ilmastonmuutos

Read the article in English here

Miten ilmastonmuutos ja COVID-19 linkittyvät toisiinsa? Voivatko COVID-19 pandemian hillitsemiseen tarkoitetut keinot vaikuttaa ilmastoon positiivisesti?

COVID-19 pandemian ja muiden ajankohtaisten kriisien, kuten ilmastonmuutoksen, välillä voi nähdä yhtymäkohtia tietyllä tasolla. Tällaiset kansainväliset kriisit vaativat toimia sekä kansainvälisellä että paikallisella tasolla, kaukonäköistä ajattelua, uusia tutkimuksia ja innovaatioita sekä poliittista halua tehdä perustavanlaatuisia muutoksia. (Weforum, Climate Foresight)

Koronavirus (COVID-19) ja sen torjuminen

COVID-19 virus lähti liikkeelle pieniltä villieläinmarkkinoilta Kiinan Wuhanista, ja vain muutaman kuukauden aikana se on kasvanut maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, joka vaikuttaa suuresti meidän jokaisen elämään.

Median lukuisissa artikkeleissa sekä muualla internetissä on käyty vilkasta keskustelua siitä, kuinka nopeasti hallitukset ovat reagoineet COVID-19 virukseen, jopa talouden kustannuksella, mutta samalla toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat olleet hitaita ja vaivalloisia toteuttaa. Pidetään mielessä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien oletettujen kuolemien määrä on arvioitu olevan yli 10-kertainen COVID-19 pandemian aiheuttamiin kuolemiin nähden. Vastaus siihen, miksi reagoimisen nopeudessa on suuria eroja, on monimutkainen, mutta osa syistä on helppo käsittää: COVID-19 on tapahtumassa juuri nyt. Se etenee havaittavasti ja nopeasti ja aiheuttaa välittömiä ja suoria vaikutuksia jokaisen elämään. Myös kansainvälisten järjestöjen antamat ohjeet sen leviämisen estämiseksi ovat selkeämpiä. Hallitukset ovat suositusten avulla antaneet määräyksiä ja ohjeistuksia kansalaisilleen, kuten käsien pesun lisääminen, koskettelun vähentäminen, matkustamisen vähentäminen ja jopa koteihin eristäytyminen. Ilmastonmuutoksen estämisen menetelmät ovat sen sijaan monimutkaisempia, ja myös ratkaisut ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttavat laajasti tämänhetkisiin elämäntapoihimme. (Ecowatch)

COVID-19  myönteiset ilmastovaikutukset

Lähiaikoina on spekuloitu, mikäli COVID-19 voisi hidastaa lämpötilojen nopean nousemisen maailmanlaajuisesti. Suuri osa lennoista ja matkoista on peruttu, tehtaita suljetaan ja huomattava osa ihmisistä on eristäytynyt koteihinsa. Muun muassa näiden virusta hillitsevien toimenpiteiden seurauksena valtioiden saasteet ja kasvihuonekaasupäästöt ovat romahtaneet.

New York Times julkaisi artikkelin, joka esitteli NASA:n satelliittikuvia Kiinasta ja Italiasta, kun viruksen leviäminen alkoi. Kuvat näyttävät uskomattomat vähennykset saasteiden määrässä. Monien muiden tavalla myös The Guardian ‑lehti on todennut, että pandemia saattaa johtaa merkittäviin maailmanlaajuisiin CO2-päästöjen laskuun.

Tämän vuoden alussa Kiinan päästöt putosivat 25 % ja hiilen polttaminen väheni 40 % Kiinan kuudessa suurimmassa voimalaitoksessa verrattuna vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen. Samoin New Yorkissa saastemäärät ovat vähentyneet lähes 50 % verrattuna tähän aikaan viime vuonna. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun päästöt ovat laskeneet globaalin kriisin vuoksi. Finanssikriisin aikana vuonna 2008 maailman päästöt vähenivät merkittävästi vuoden ajaksi (BBC). Maailmanlaajuiset CO2-päästöt fossiilisen polttoaineen polttamisesta ja sementin tuottamisesta putosivat 1,4%, vain kasvaakseen 5,9% vuonna 2010. (Human Rights Watch)

tehdas päästöt ja ilmasto covid-19

Kolikon kääntöpuoli

Osa asiantuntijoista ovat huolissaan siitä, että COVID-19 ilmastovaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Viruksen sivuvaikutuksena tapahtumia ja projekteja on lykätty ja peruttu, eivätkä ilmastokokoukset ja huippukokoukset ole poikkeus. Näiden joukossa on tämän vuoden YK:n vuosittainen ilmastohuippukokous, joka siirrettiin vuoteen 2021. Huippukokouksessa 196 valtion oli tarkoitus esitellä uudistetut suunnitelmansa päästövähennysten saavuttamiseksi.

Valtiot ympäri maailmaa ovat lykänneet vihreitä investointeja ja toimenpiteitä päästövähennysten saavuttamiseksi ja ohjanneet varat sen sijaan COVID-19 pandemian pysäyttämiseen. Yritykset, jotka ponnistelevat pitääkseen liiketoimintaansa käynnissä eivät myöskään todennäköisesti tule tekemään pitkän ajan vihreitä investointeja lähitulevaisuudessa. Samalla toimet ilmastonmuutosta vastaan eivät ole koskaan olleet yhtä ajankohtaisia. Tällä hetkellä maailman johtajien kokoontumisen ja päätösten teon vaikeus sekä ilmastoystävällisten investointien rahoituksen puute saattaa hidastaa toimenpiteitä merkittävästi.

Lisäksi COVID-19 negatiivisiin vaikutuksiin voidaan lukea erilaisten rajoitusten helpottaminen ja tavoitteiden lykkääminen. Yhdysvallat päättivät purkaa autojen päästöjen vähentämiseen liittyviä sääntöjä, jotka olivat keskeisiä maan kasvihuonekaasujen vähentämissuunnitelmassa. Samoin Kiina on pidentänyt määräaikaa, johon mennessä yritysten on tavoitettava ympäristöstandardit, ja Brasilia on vetäytynyt lisätoimista Amazonin kiihtyvän avohakkuun estämiseksi, mikä voi johtaa massiivisiin päästöihin metsäkadon myötä. (BBC, Human Rights Watch, Climate Foresight)

Yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että taloudellisen toiminnan ja hiilidioksidipäästöjen välillä on selvä yhteys johtuen siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat maailman suurin energian lähde. Näiden asioiden yhteydellä on selkeä positiivinen (vaikkakin mahdollisesti lyhytaikainen) seuraus pandemian aikana: hiilidioksidipäästöt hidastuvat energian kuluttamisen vähentymisen vuoksi. (Centre for International Climate Research)

Yhteenvetona

  • Pandemian seurauksena on nähty, että hallitukset voivat reagoida ja ihmiset muuttaa käytöstään erittäin lyhyessä ajassa.
  • COVID-19 pandemialla voi olla positiivisia ilmastovaikutuksia, mikäli poikkeusolot muuttavat käytöstämme ja prioriteetteja pitkällä aikavälillä.
  • Pandemia saattaa parantaa ymmärrystämme siitä, kuinka kansainvälisyys vaikuttaa maailmaan.
  • Kansantaloudellinen toiminta ja globaalit päästötasot linkittyvät voimakkaasti toisiinsa.

Tarvitsetko apua COVID-19 vaikutusten tai ilmastonmuutoksen hallinnoimisessa työpaikallasi? Meidän ympäristö- ja kemikaaliasiantuntijamme auttavat mielellään!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

 


Teksti: Caisa Lindblom

Kuvat: Shutterstock

Kännös: Neea Huttunen & Caisa Lindblom

Ajankohtaista COVID-19 vaikutuksista – käsidesin myynti, valmistus & maahantuonti

käsidesi covid-19 ehkäisemiseksi

Katso tuoreimmat vinkit blogistamme 14.5.2020

Koronavirus (COVID-19) vaikuttaa meihin kaikkiin, olemme siitä huolimatta täällä ja valmiita auttamaan sinua varmistamaan työpaikkasi ja tuotteidesi turvallisuutta sekä kemikaalimääräysten noudattamista. Ecobion asiantuntijat työskentelevät kotoa ja tavoitat meidät normaalisti sähköpostitse, puhelimitse ja online-alustoilla.

Koronaviruspandemian (COVID-19) torjunnassa jokaisen omat toimet ovat ratkaisevan tärkeitä. Kotikonstit kuten käsienpesu ja riittävän etäisyyden pitäminen kanssaihmisiin, ovat jokaisen käytettävissä, riippumatta käsidesin tai muiden desinfiointiaineiden, suu-hengityksensuojien tai hengityksensuojainten saatavuudesta.  

Suomen turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan desinfiointiaineet ja käsidesit ovat biosidejä, joita käytetään tappamaan haitallisia eliöitä. Siksi niiden maahantuonnille, myynnille ja valmistukselle on Euroopassa tiukat vaatimukset, joita ECHA nyt pyrkii helpottamaan, desinfiointiaineiden saatavuuden turvaamiseksi. Biosidien saatavuus terveydenhuollon tarpeisiin on nyt ensisijaista, ja niiden käyttö kotioloissa on tarpeen vain, jos on olemassa erityinen riski haitallisten bakteerien tai virusten esiintymiseen. Tukes on antanut aiheesta useita ohjeita. 

COVID-19 pandemian aikana käsidesejä ovat alkaneet valmistaa myös yritykset, jotka eivät niitä normaalisti valmista.

Tukesin vinkit käsidesien valmistajille ja myyjille: 

  • Tarkista, tarvitseeko käsidesi valmisteluvan.
  • Tarkista, että tehoaineen valmistaja löytyy hyväksyttyjen valmistajien listalta.
  • Huomioi denaturointivaatimukset.
  • Varmista, että tuotantotilat ovat turvalliset ja henkilökunta ohjeistettu.
  • Huolehdi valmisteeseen etiketti, jossa on tarvittavat merkinnät.
  • Tee kemikaali-ilmoitus.

Tavallisimmat käsidesien tehoaineet ovat etanoli, propanoli ja isopropanoli. Näistä propanoli ja isopropanoli ovat EU:n biosidiasetuksen mukaan jo hyväksyttyjä tehoaineita. Niitä sisältävien valmisteiden myynti Suomessa vaatii lisäksi Tukesin biosidivalmisteluvan.  Etanolin biosidiarviointiohjelma on vielä käynnissä EU:ssa. Etanolia sisältävien valmisteiden myynti ei vielä tarvitse kansallista Tukesin biosidivalmistelupaa, mutta tehoaineen  toimittajan tulee olla ECHA:n hyväksyttyjen valmistajien luettelossa (biosidiasetuksen Artiklan 95 Luettelo). 

Koska lähtökohtaisesti kaikille EU:n markkinoiden biosidivalmisteille tarvitaan lupa ja niiden tehoaineille arviointi, biosidisäädösten selvittämiseen kannattaa varata aikaa. ”Vanhan  biosididirektiivin” tehoaineiden, kuten etanolin, arviointiohjelma on edelleen käynnissä vuoteen 2024 asti. Siirtymävaihe voi hidastaa selvityksiä entisestään. 

Biosidien arviointi- ja lupamenettelyllä pyritään vähentämään desinfioivien aineiden turhaa käyttöä, jotta ne eivät tuhoaisi hyödyllisiä, luonnollisia mikrobikantoja. Koronavirusepidemian torjunta asettaa säädösten toimivuudelle haasteen tällaisissa poikkeustilanteissa.  Euroopan kemikaalivirasto ECHA ilmoittikin perjantaina 20.3. valmistelevansa komission kanssa toimia, joilla biosidien aktiiviaineiden saatavuutta jäsenmaiden epidemian torjuntaan voitaisiin helpottaa. ECHA tutkii yhdessä Euroopan komission kanssa myös mahdollisuutta antaa yrityksille enemmän joustavuutta ECHA:n asetettujen määräaikojen noudattamisessa.

Harkitsetko käsidesin tai suojavarusteiden myyntiä, valmistusta tai maahantuontia? Onko sinulla kysymyksiä? Tarvitsetko apua esim. käyttöturvallisuustiedotteiden laadinnassa? Me autamme! Ota yhteyttä

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

+358 (0) 207 569 450

Helena Niemelä

 

Helena Niemelä

REACH- ja kemikaaliasiantuntija

 

Lisää COVID-19 aiheisia blogeja


Lähteet:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/kasienpesu-ja-yskiminen 

https://tukes.fi/ilmiot/korona 

https://echa.europa.eu/fi/-/echa-to-support-eu-wide-action-against-covid-19 

https://echa.europa.eu/fi/regulations/biocidal-products-regulation/understanding-bpr