Home » Archives for Andrea » Sivu 3

Tekijä: Andrea

Neljän viikon palautejakso ensimmäisistä kestävän kehityksen raportointistandardeista on käynnistetty

EU:n komissio käynnisti neljän viikon palautejakson ensimmäisistä kestävän kehityksen raportointistandardeista. Palautejakso kestää 9.6.-7.7.2023. 
 
Näillä pakollisilla raportointistandardeilla pyritään varmistamaan, että yritykset kertovat täysin avoimesti vaikutuksistaan ​​ihmisiin ja ympäristöön. Standardit ovat myös keskeinen työkalu viherpesun hillitsemisessä. Uudet standardit auttavat yrityksiä kommunikoimaan ja hallitsemaan kestävän kehityksen suorituskykyään tehokkaammin. 
 
Neljän viikon palautejakson jälkeen komissio käsittelee annetun palautteen ja viimeistelee standardit. Standardien hyväksymisen jälkeen niitä käyttävät yritykset, jotka ovat CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimusten alaisia. Tämä on uusi askel kohti tavoitetta saavuttaa kestävä EU:n talous. 
 
Eri yritysten vaatimukset otetaan käyttöön asteittain, riippuen tekijöistä, kuten yrityksen koosta  ja liikevaihdosta. 
 
Oletko kiinnostunut tietämään lisää? 
 
Ota yhteyttä, niin asiantuntijamme ottavat sinuun yhteyttä! 


    We help you balance business and nature.

    Ilmoitus myrkytystietokeskukselle – 6 askelta onnistuneeseen PCN:ään

    myrkytystietokeskus ilmoitus

    Lataa kattava Myrkytyskeskuksen ilmoitusoppaamme (PCN guide) tästä! 

    Myrkytyskeskuksilla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa 

    Suuri määrä kemiallisia tuotteita tuodaan EU:n markkinoille, ja niitä käyttävät niin suuri yleisö jokapäiväisessä elämässään kuin ammattilaiset työympäristössään. Kemialliset tuotteet katsotaan yleensä turvallisiksi, kun niiden käyttöohjeita noudatetaan. Siitä huolimatta tahatonta altistumista kemikaaleille voi tapahtua esimerkiksi niiden epäasianmukaisen käytön tai onnettomuuden seurauksena. Kun näin tapahtuu, lääkintähenkilöstön ja ensiapua antaville ammattihenkilöiden välitön pääsy kemiallisen tuotteen olennaisiin tietoihin on erittäin tärkeää. Myrkytyskeskuksilla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa ja myrkytystapahtumien ehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa. 

    Yrityksen velvollisuus on välittää tiedot myrkytyskeskuksille  

    Vaarallisia seoksia markkinoille saattavilla yrityksillä on velvollisuus antaa tiedot myrkytyskeskuksille jokaisessa EU-maassa, jossa markkinoille saattaminen tapahtuu. Markkinoille saattaminen tapahtuu, kun yritys mm. formuloi tai tuo seoksen maahan ja joko myy sitä tai käyttää sitä omassa toiminnassaan.  

    Tämä vaatimus on asetettu laissa luokitusta, merkintää ja pakkaamista koskevan asetuksen (CLP) 45 artiklassa ((EY) N:o 1272/2008). Tämä velvoite koskee seoksia, mm. pesuaineita, maaleja, liimoja tai biosidejä. Aineet, esim. etanoli, vetyperoksidi tai kuparisulfaatti eivät kuulu tämän velvoitteen piiriin, koska myrkytyskeskuksilla on tarvittavat tiedot aineista saatavilla tietokannoistaan. Annettujen tietojen avulla myrkytyskeskukset voivat neuvoa kansalaisia tai lääkintähenkilöstöä hätätilanteissa. 

    PCN:llä on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa ja myrkytystapahtumien ehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa 

    Ecobio Opas –  6 askelta onnistuneeseen PCN:ään 

    Oppaamme antaa yleiskatsauksen Myrkytyskeskuksen ilmoituksesta (PCN), jolla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa sekä ennaltaehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa myrkytystapahtumien varalta. 

    Haluatko tietää, mikä PCN on? Pohditko sitä, mitkä seokset edellyttävät tietojen toimittamista ja kuinka toimitetaan myrkytystietokeskuksen ilmoitusaineisto? Nämä ovat vain muutamia kysymyksistä, joihin oppaamme vastaa. Oppaassa esitämme 6 askelta onnistuneeseen PCN:ään. 

    Lataa opas täyttämällä alla olevaa lomaketta. Opas on englanninkielinen.



      Lähettämällä lomakkeen hyväksyn markkinointiviestinnän vastaanottamisesta koskien Ecobiota ja Ecobio Manageria sekä niiden palveluita, ja annan Ecobiolle luvan tallentaa ja käsitellä yllä toimitettuja henkilötietoja pyydetyn sisällön tarjoamiseksi. Voit lopettaa näiden viestien tilauksen milloin tahansa.

      Vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja – tehtävät ja vastuut

      Vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja

      Vaarallisten aineiden kuljetuksiin (VAK) liittyy useita toiminnanharjoittajaa koskevia velvoitteita. Keskeisessä asemassa toiminnassa on vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja (TNA), jonka nimeämiseen yksi velvoitteista liittyy.

      Yrityksessä, jossa on vaarallisten aineiden kuljetuksiin, pakkaamiseen, kuormaamiseen tai kuljetukseen liittyvää toimintaa, tulee nimetä turvallisuusneuvonantaja. Tehtävään voidaan myös nimetä yrityksen ulkopuolinen asiantuntija.  

       TNA henkilöllä tulee olla suoritettuna Traficomin koe. Koe tulee uusia viiden vuoden välein. Vuoden 2023 alusta alkaen nimetty turvallisuusneuvonantaja tulee ilmoittaa Traficomille.  

      Suomeen sijoittuneen vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisen on ilmoitettava turvallisuusneuvonantajan nimeämisestä Liikenne- ja viestintävirastolle. Myös tietojen muutoksista on ilmoitettava. 

      Vaarallisten aineiden kuljetus (VAK) 

      Vaarallisten aineiden kuljetuksessa ja siihen liittyvässä muussa toiminnassa on noudatettava tarvittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ottamalla huomioon kuljetettava aine ja sen määrä ja vaarallisuus sekä kuljetusmuoto. 

      Vaarallisten aineiden pakkaajan, lähettäjän, laivaajan, lastinantajan, kuormaajan, kuljetuksen suorittajan, kuljettajan ja vastaanottajan sekä muun kuljetuksen turvallisuuteen vaikuttavan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä niistä ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle aiheutuvien vahingollisten seurausten vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet tulevat tehdyiksi. 

      Vaarallisten aineiden tunnistaminen  

      Aineen vaaralliset ominaisuudet on tunnistettava kuljetusta varten. Vaarallista ainetta ei saa luovuttaa kuljetettavaksi eikä kuljettaa, jos aineen ominaisuudet ovat liian vaaralliset sen kuljettamiseksi. Kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi vaarallinen aine on luokiteltava vaarallisten ominaisuuksien perusteella aineen ominaisuuksia vastaavaan luokkaan. 

      Vaarallisten aineiden merkintä  

      Vaarallista ainetta sisältävään kuljetukseen luovutettavaan pakkaukseen, säiliöön, konttiin sekä tie- ja rautatiekuljetuksessa käytettävään kuljetusvälineeseen ja muuhun kuljetusyksikköön on soveltuvalla menetelmällä kiinnitettävä tai tehtävä selkeästi aineen, kuorman ja lastin vaarallisuuden tunnistamiseksi merkinnät ja merkit kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi sekä onnettomuustilanteita varten 

      Vaarallisten aineiden luokitustiedot ja muut tiedot 

      Kuljetuksessa on oltava mukana kuljetettavista vaarallisista aineista selkeällä tavalla esitetyt luokitustiedot ja sen muut keskeisimmät tiedot aineen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi sekä onnettomuuden tai vaaratilanteen varalta.  

      Lisäksi kuljetuksessa on pidettävä mukana tai kuljetusta varten on välitettävä tiedot, jotka koskevat ainemäärää, kuljetustapaa, lähetyksen vaatimustenmukaisuutta ja pakkaamista, kuormaamista tai ahtaamista taikka muuta vastaavaa lähetyksen, kuorman ja lastin varmistamiseen ja kuljettamiseen liittyvää asiaa, sekä muut turvallisen kuljettamisen varmistamiseksi tarvittavat tiedot.

      Vaarallisten aineiden luovutus  

      Vaarallinen aine on luovutettava kuljetettavaksi ja kuljetettava aineen vaaraominaisuuksiin perustuen asianmukaisella tavalla suljettuna pakkauksessa tai säiliössä, joka on rakenteeltaan laitteineen ja varusteineen sille soveltuva.  

      Vaarallisten aineiden käsittely 

      Vaarallista ainetta sisältävä kuorma ja lasti on kuormattava, lastattava, ahdattava ja purettava turvallisesti vaaraa aiheuttamatta. Se on sijoitettava, kiinnitettävä tai muuten varmistettava turvallisesti kuljetusvälineeseen sekä kuorma- ja lastitilaan siten, että tavanomaisessa kuljetuksessa esiintyvien voimien vaikutuksesta kuljetettavasta aineesta, sen vuotamisesta, kuorman ja lastin irtoamisesta tai liikkumisesta ei aiheudu vaaraa.  

      Pakkaukset, säiliöt ja kontit on kuljetuksessa erotettava toisistaan ja muusta kuormasta ja lastista, jos niiden sisältämien vaarallisten aineiden ominaisuudet sitä edellyttävät. Asianmukaisessa sijoittelussa on otettava huomioon vaaran laatu. Lisäksi tarkoituksenmukaisella tavalla on huolehdittava riittävästä suojaetäisyydestä, tuuletuksesta, lämpötilan valvonnasta, palovaarojen ehkäisystä ja muista kuljetettavan kuorman ja lastin vaatimista erityistoimenpiteistä. Kuorman käsittelyn yhteydessä ei saa tupakoida eikä tehdä avotulta. 

      Pysäköintivaatimukset  

      Tiekuljetuksessa tarvittavan pysäköinnin aikana ajoneuvon on oltava valvonnan alainen tai pysäköitynä turvalliseen paikkaan, jos vaarallisesta aineesta voi aiheutua vaaraa pysäköinnin aikana. Jos aineen laadusta tai määrästä voi aiheutua vaaraa, ajoneuvoa ei saa pysäköidä taajamassa tai vilkkaasti liikennöidyllä paikalla edes huoltotoimenpiteitä varten muutoin kuin pakottavassa tilanteessa. Pakottavassa tilanteessa tarvittavasta pidempiaikaisesta pysäköinnistä on ilmoitettava paikalliselle poliisille. 

      Turvallisuusohjeet 

      Kuljetuksessa on oltava helposti saatavissa ja miehistön ymmärtämällä kielellä turvallisuusohjeet, jotka sisältävät toimintaohjeet miehistölle kuljetuksen aikaisen onnettomuuden ja vaara- tai hätätilanteen varalta ja tiedot erityisistä vaaroista, joita saattaa esiintyä onnettomuuden taikka vaara- tai hätätilanteen sattuessa 

      Vaarallisten aineiden kuljetukseen saa käyttää vain kyseiseen kuljetukseen soveltuvaa alusta, ilma-alusta, kuljetusyksikköä, ajoneuvoa ja vaunua, joka on sitä koskevien säännösten ja määräysten mukainen ja turvallinen aiottuun käyttöön. Kuljetukseen käytettävän kuljetusvälineen sekä kuorma- ja lastitilan on oltava rakenteeltaan, kunnoltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukainen vaarallisten aineiden kuljetukseen 

      Vaarallisia aineita saa tilapäisesti säilyttää vain kuljetusmuodon tai kuljetusvälineen vaihtumisesta johtuen tai kun kuljetustapahtuma muuten välttämättä edellyttää tilapäistä säilytystä. Tilapäisen säilytyksen aikana kuljetuksen suorittajan on valvontaviranomaisen pyytäessä esitettävä asiakirjat, joista selviää kuljetuksen lähetys- ja vastaanottopaikka 

      ”Jokaisella vaarallisen aineen kuljetukseen ja kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseen liittyviä tehtäviä suorittavalla on oltava tarvittava koulutus tai muu pätevyys tehtävään ja riittävän usein toistuva täydennyskoulutus.” 

      Työnantajan velvollisuus 

      Työnantajan on varmistettava, että sen palveluksessa olevalla vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyviä tehtäviä suorittavalla työntekijällä on tarvittava koulutus tai muu pätevyys tehtävään. Työnantajalla on oltava tiedot tästä koulutuksesta ja pätevyydestä. 

      Työnantajan on säilytettävä sen palveluksessa olevan työntekijän tässä laissa säädettyä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua koulutusta koskevat tiedot kolme vuotta viimeisimmän hyväksytyn koulutuksen suorittamisesta 

      Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä laista, voit lukea lisää täältä. 

      Turvallisuusneuvonantaja tehtävät  

      Tuleva laki 16 luku 93 § :
      Vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan tehtävänä on: 

      1) antaa neuvoja, joiden avulla vaarallisten aineiden kuljetukset suoritetaan säännöksiä ja määräyksiä noudattaen mahdollisimman turvallisesti; 

      2) seurata ja ohjata vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvää toimintaa;  

      3) edistää turvallisten menettelyjen käyttöönottoa vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvässä toiminnassa; 

      4) laatia vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä toiminnasta toiminnanharjoittajalle vuosittainen kertomus, jota on säilytettävä viisi vuotta; 

      5) laatia vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuneesta ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta toiminnanharjoittajalle onnettomuusselostus. 

      Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toiminnasta, jota turvallisuusneuvonantajan on seurattava, sekä vuosittaisen kertomuksen ja onnettomuusselostuksen sisällöstä. 

      Turvallisuusneuvonantajan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja seurata yrityksen VAK-toimintaa mm. selvittämällä keinoja turvallisuuden parantamiseksi ja edistämällä näiden keinojen käyttämistä.  

      TNA:n tehtäviin kuuluu neuvoa mm.:   

      VAK-määräyksien noudattaminen 

      • VAK-vaatimukset huomioidaan alihankkijoiden valinnassa 
      • Kuljetuskalustossa on mukana tarvittavat asiakirjat ja turvavarusteet  
      • Asiakirjat, varusteet ja kalusto tarkistetaan säännöllisesti  
      • VAK-säädösten noudattamisen seuranta 
      • Yrityksellä on turvasuunnitelma 

      Neuvonta ja opastus 

      • VAK-toiminnan tarpeet huomioidaan yrityksen hankinnoissa 
      • Työntekijöillä on asianmukainen koulutus ja työntekijän pätevyys on kirjattu tätä henkilöä koskeviin asiakirjoihin  
      • Työntekijöillä on käytössä yksityiskohtaiset toiminta- ja käyttöohjeet ja että niitä osataan soveltaa  
      • Kuljetusluokitusta koskevissa kysymyksissä 

      Raportointi  

      • laaditaan toiminnanharjoittajalle vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvistä toimista vuosikertomus, joka on säilytettävä viisi vuotta. 

      Laki tulee olemaan Finlex 541/2023 ja tulee voimaan 1.9.2023.

      Tarkemmat ohjeet turvallisuusneuvonantajille löytyy:

      Liikenne ja viestintäministeriön oppaasta . 

      Ecobio auttaa selvittämään, mitkä lait ja asetukset koskevat yritystäsi ja mitä velvoitteita niistä aiheutuu. Lue lisää tästä.

      Kestävyysraportointi Euroopassa – Tämä kaikki sinun tulee tietää

      Kestävyysraportointi Euroopassa

      Euroopan unionin alueella toimivien yritysten kestävyysraportointi ja sitä koskevat velvoitteet kasvavat vuosi vuodelta. Listasimme olemassa olevia ja tulevia uusia yritysvastuuraportoinnin keskeisiä kohtia.

      Euroopan vihreän kehityksen ohjelma  

      Ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen ovat uhka Euroopalle ja maailmalle. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (EU:n Green Deal) on EU:n strategia, jolla pyritään estämään ilmastonmuutoksen paheneminen entisestään sekä voittamaan ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen aiheuttamia haasteita. 

      EU:n Green Dealin tavoitteet ovat: 

      • Euroopasta tulee ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä 
      • Vähintään 55 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoden 1990 tasosta  
      • EU:ssa istutetaan 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä. 

      Pitkällä aikavälillä EU:n Green Deal pyrkii tekemään EU:sta modernin, resurssitehokkaan ja kilpailukykyisen talouden, jossa: 

      • vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä  
      • talouskasvu on erotettu resurssien käytöstä 
      • ei jätetä ketään ihmistä eikä mitään aluetta muista jälkeen.  

      Yritysten kestävyysraportointi Euroopassa

      EU-sääntelyn mukaan suuret yritykset ovat velvollisia raportoimaan vuosittain kestävään kehitykseen liittyvästä toiminnastaan ja siitä, miten yritys käsittelee sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita. Kestävyysraportointisääntelyn avulla voidaan edesauttaa rahoituksen suuntaamista vastuullisiin yrityksiin ja kestävämpään toimintaan, ja samalla tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita vuosille 2030 ja 2050.  

      Keskeinen panos EU:n Green Dealin tavoitteiden saavuttamiseen on julkistaa avoimesti tietoa kestävän kehityksen riskeistä yrityksille ja yritysten vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Läpinäkyvän tiedon edellytyksenä on nykyistä laadukkaampi ja yrityksille pakollinen raportointi yritysvastuun keskeisistä asioista. 

      Nykyään pakollisen raportoinnin piirissä on noin 12 000 suurta pörssiyhtiötä Euroopassa, mutta vuoteen 2027 mennessä yli 50 000 yritystä raportoi kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja sääntelyä täydentävien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.  

      • Kaikkien suurten yritysten (listattujen ja listaamattomien) on noudatettava eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (ESRS): Listatut suuret yritykset jo vuodesta 2025 alkaen ja kaikki suuret yritykset vuodesta 2026 alkaen.  
      • Listatuilla pk-yrityksillä on vuoteen 2027 asti aikaa valmistautua tuleviin raportointistandardeihin ja -vaatimuksiin. 
      • Raportointivaatimukset koskevat vuodesta 2029 alkaen myös EU:n alueella toimivia yrityksiä, joiden pääkonttori on EU:n ulkopuolella ja joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa euroa. 

      Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit

      Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS) määrittelevät tarkemmin yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) velvoitteet.  

      Raportointistandardeilla asetetaan yrityksille pakollisten yritysvastuutietojen vähimmäistaso. Kaikki yritykset raportoivat kestävään liiketoimintaan liittyvien yleisten periaatteiden lisäksi: 

      • strategiasta ja liiketoimintamallistaan 
      • kestävyysaiheisiin liittyvistä vaikutuksistaan 
      • kestävän kehityksen riskeistä ja mahdollisuuksista. 

      Kestävyysraportointistandardeja on valmisteltu monen eri sidosryhmän yhteistyöllä. Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä EFRAG viimeisteli marraskuussa ensimmäisen setin EU:n kestävyysraportointistandardeista. Näiden 12 standardiluonnoksen perusteella komissio julkaisee lopulliset standardit viimeistään 2023 kesällä. Lue lisää täältä. 

      Pakolliset raportointivaatimukset 

      Suuret listatut kirjanpitovelvolliset yritykset julkaisivat vuonna 2023 ensimmäistä kertaa EU:n taksonomia-asetuksen velvoittamina selvityksen taksonomianmukaisesta kestävästä toiminnastaan. Vuodesta 2024 lähtien taksonomiaraportoinnin soveltamisala laajenee kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) voimaantulon myötä. Jatkossa yhä useampi yritys sisällyttää kestävyysraporttiinsa tiedot taksonomianmukaisesta toiminnastaan. 

      Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD)

      CSRD:n mukaisen kestävyysraportoinnin myötä suuri osa EU:ssa toimivista yrityksistä raportoi jatkossa taksonomianmukaisesta toiminnastaan. Lisäksi yritysten on julkaistava vuosittain toimintakertomuksensa yhteydessä tarkempaa tietoa mm. toimintansa sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista. 

      CSRD:n soveltamisala: 

      • 1.1.2024 alkaen kaikki pörssiyhtiöt, jotka työllistävät yli 500 henkilöä (eli ne, jotka jo nykyisin ovat velvollisia laatimaan selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoistaan ja julkaisemaan EU:n taksonomian mukaiset tiedot) 
      • 1.1.2025 alkaen listatut ja listaamattomat yhtiöt, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa, tase 20 miljoonaa euroa 
      • 1.1.2026 alkaen listatut pk-yritykset 
      • 1.1.2028 alkaen kolmansien maiden yritykset, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa  
      EU-taksonomia

      EU-taksonomia on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimenpiteistä, jonka tavoitteena on edistää EU:n ilmastoneutraaliustavoitteita vuoteen 2050 mennessä. Yritysten on luokiteltava ympäristön kannalta kestävä toimintansa ja investointinsa EU-taksonomian mukaisesti. Tavoitteena on saada rahoitusmarkkinat suuntaamaan investointeja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin.  

      Vuodesta 2023 alkaen yritysten on arvioitava taloudellisten toimintojensa kestävyyttä. Käytännössä tämä toteutuu siten, että yrityksen kaikki toiminnot tarkastellaan taksonomian ilmastotavoitteita koskevien teknisten seulontakriteerien mukaisesti.  

      EU-taksonomia pähkinänkuoressa – Lue lisää täältä. 

      EU:n direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta  

      Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2022 direktiiviehdotuksen yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence). Direktiivi asettaa yritykset avainrooliin kestävän talouden ja vastuullisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettu direktiivi täydentää jo voimassa olevia kestävän kehityksen raportointia koskevia säädöksiä, kuten yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD, kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetus (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFRD) ja EU:n taksonomia-asetus.  

      Kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin mukaan yritysten on: 

      • sisällytettävä huolellisuusvelvoite osaksi toimintaperiaatteita 
      • tunnistettava todelliset tai mahdolliset haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset 
      • estettävä tai lievennettävä mahdollisia vaikutuksia
      • lopetettava tai minimoitava toteutuneita vaikutuksia 
      • perustettava valitusmenettely ja ylläpidettävä sitä 
      • seurattava huolellisuusvelvoitetta käsittelevien linjausten ja toimenpiteiden tehokkuutta 
      • tiedotettava huolellisuusvelvoitteesta julkisesti. 

      CSDD tulee koskemaan EU.n alueelle toimivia yrityksiä jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

      • yli 250 työntekijää ja liikevaihto yli 40 miljoona euroa.
      • Emoyhtiöt, joilla on yli 500 työntekijää ja liikevaihto yli 150 miljoona euroa

      CSDD tulee koskemaan myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 150 miljoona euroa, jos vähintään 40 miljoona euroa liikevaihdosta on kiertynyt EU:n alueella. Säännökset koskevat kaikkia sektoreita, myös finanssipalveluita.

      KESTÄVYYSRAPORTOINTI – Nyt ja tulevaisuudessa 

      Kestävyysraportoinnin kehittyessä ja laajentuessa yritysten lakisääteiset raportointivaatimukset ja huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät työt lisääntyvät. EU:n tavoitteena on asettaa kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle globaalit standardit ja rohkaista muuta maailmaa seuraamaan esimerkkiä niin, että kestävyysraportoinnin hyvät käytännöt otetaan käyttöön myös muualla kuin EU:ssa. 

      Vapaaehtoinen kestävyysraportointi

      Kasvaneen kiinnostuksen ja markkinapaineen ansiosta EU:n ulkopuoliset Euroopan maat todennäköisesti lähtevät mukaan vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin tai ainakin hyötyvät raportointikehikosta jo varhaisessa vaiheessa. Kaikkien kolmansien maiden yritysten, joilla on tytäryhtiöitä EU:ssa, on vuodesta 2029 alkaen raportoitava kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) perustuvat kestävän kehityksen tiedot, mikä vaikuttaa yrityksiin myös EU:n ulkopuolella. 

      Aivan lähiaikoina kestävyysraportointia täydennetään raportointistandardeilla ja välittöminä seuraavina vaiheina ovat yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin mukaiset lisävelvoitteet sekä EU-taksonomian ympäristötavoitteita koskevien toimintojen lisääminen.

      EU:lla on kunnianhimoinen tavoite saada käyttöön vahvat oikeudelliset raamit eurooppalaisen vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. Yhteisen oikeudellisen kehyksen avulla voidaan torjua ympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttavia kasvavia kestävyysriskejä. Vihreän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa kestävyysraportointi on keskeinen tekijä.  

      Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään mikäli sinulla on kysyttävää. 

      Ota yhteyttä:


        Ympäristövahinkorahasto turvaa ympäristön tilan, kun haitan aiheuttajaa ei saada vastuuseen

        Uusi ympäristövahinkorahasto kattaa ympäristövahinkojen kustannuksia tilanteissa, joissa ensisijaiselta vastuutaholta ei saada perittyä korvausta. Se korvaa öljynsuojarahaston (1406/2004) ja pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen (81/1998), jotka lakkautetaan lailla ympäristövahinkorahastosta (1262/2022). Muutos tapahtuu täysimääräisesti vasta 1.1.2025, mutta osa öljynsuojarahastosta annetun lain pykälistä kumoutui jo 1.1.2023.

        Muutoksella ei ole vaikutuksia toiminnanharjoittajan velvollisuuteen vastata aiheuttamansa vahingon kustannuksista. Keskeisenä uutena vaatimuksena toiminnanharjoittajien on maksettava vuosittainen tai kertaluontoinen maksu ympäristövahinkorahastoon. Maksun suuruus vaihtelee maksuluokittain, jotka määräytyvät toimialan ja toimintojen perusteella. Rahaston pääomaa kerrytetään aina 30 miljoonaan euroon asti, jonka jälkeen maksujen kantaminen lopetetaan, kunnes alaraja (15 milj.) tulee vastaan.

        Maksuluokat ja maksujen suuruudet:

        1)     Kaivostoiminta ja rikastamot 30 000 €

        2)     Tietyt jätteenkäsittelytoiminnot 20 000 €

        3)     Suurin osa jätteidenkäsittelylaitoksista 10 000 €

        4)     Muu teollisuus 2 700 €

        5)     Muu teollisuus, joka ei mene 4-luokkaan 200 €

        Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua ympäristölainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä ja auttavat mielellään, mikäli ympäristösääntelyn vaatimukset mietityttävät.

        Ota yhteyttä:


          Vihreän energian hankkeille etusijamenettely lupa- ja valitusasioissa

          Ympäristönsuojelulakiin

          Ympäristönsuojelulakiin (527/2014) tehty väliaikainen muutos (1146/2022) asettaa vihreän energian hankkeet etusijalle lupa- ja valitusasioissa. Ympäristö- ja vesiluvat, uusiutuvaan energiaan liittyvät kaavat sekä näitä koskevat valitusasiat käsitellään jatkossa kiireellisinä suhteessa muihin laissa määriteltyihin lupa-asioihin. Myös vireillä olevat valitukset tullaan ratkaisemaan tätä lakia noudattaen. Ehtona etusijamenettelyyn pääsemiseksi hankkeen tulee edistää vihreää siirtymää ja ottaa huomioon EU-lainsäädännössä tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen.

          Etusijamenettelyä tulee aina pyytää erikseen ja tavoitteena on, ettei hankkeiden lupakäsittelyn kokonaisaika ylittäisi 12 kk. Muutos on tullut voimaan 1.1.2023 ja on voimassa 31.12.2028 saakka.

          Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua ympäristölainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä ja auttavat mielellään, mikäli vaatimukset mietityttävät.

          Ota yhteyttä:


            Kemianteollisuuden poistokaasujen käsittelyn BAT-päätelmät julkaistiin 12.12.2022

            parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät

            12.12.2022 EU:n virallisessa lehdessä julkaistiin parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät (BATC, best available techniques conclusions) kemianteollisuuden jätekaasujen käsittelylle (WGC, common waste gas management and treatment systems in the chemical sector).  

            Mitkä ovat BAT-päätelmien tarkempi soveltamisala ja velvoitteet? 

            BAT-päätelmät asettavat sitovia raja-arvoja ja velvoitteita EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) liitteen I kohtien 4.1-4.6 mukaisille kemianteollisuuden laitoksille, joiden päätoimialana on jätekaasujen hallinta ja käsittely. BAT-päätelmien soveltamisalassa on kuitenkin runsaasti poikkeuksia, eli tarkempi soveltamisala kannattaa tarkastaa päätelmien alkutekstistä.  

            BAT-päätelmissä säädetään yleisistä menetelmistä jätekaasujen käsittelyssä, sekä erityisistä menetelmistä polymeerien ja synteettisten kumien tuotannossa, ja prosessiuunien ja -lämmittimien käytöstä. BAT-päätelmissä on myös esitetty sitovat BAT-päästötasot eri muuttujille.  

            Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua BAT:in soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä ja auttavat mielellään, mikäli BAT-päätelmien vaatimukset mietityttävät. 


            BAT-asiantuntijan yhteystiedot: 

            Masi Mailammi, johtava konsultti 

            masi.mailammi@ecobio.fi 

            020 756 2300 

             

            EU:n kestävyysraportointistandardit määrittelevät raportoitavien yritysvastuutietojen minimitason

            EU:n kestävyysraportointistandardit (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) tarkentavat yritysten kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) velvoitteita. CSRD muuttaa yritysvastuuraportoinnin vapaaehtoisesta pakolliseksi ja laajentaa samalla raportoitavien yritysvastuutietojen määrää. CSRD tulee sovellettavaksi vuodesta 2024 alkaen, jonka jälkeen yritysvastuutietoja raportoidaan yksityiskohtaisesti määriteltyjen standardien mukaisesti.  Lue lisää CSRD:stä täältä.

            Standardeja useiden eri sidosryhmien asiantuntijoiden kanssa valmistellut Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä EFRAG viimeisteli marraskuussa ensimmäisen setin EU:n kestävyysraportointistandardeista. Näiden 12 standardiluonnoksen perusteella komissio julkaisee lopulliset standardit viimeistään 2023 kesällä.  

            Monialaiset, aihekohtaiset ja toimialakohtaiset EU:n kestävyysraportointistandardit  

            EU:n kestävyysraportointistandardit määrittelevät yrityksille pakollisten yritysvastuutietojen minimitaso. Kaikki yritykset raportoivat kestävään yritystoimintaan liittyvien yleisten periaatteiden lisäksi  

            • strategiasta ja liiketoimintamallista 
            • kestävyysvaikutuksista
            • kestävyysriskeistä ja -mahdollisuuksista.  

            Lisäksi aihekohtaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoidaan olennaisia ESG-tietoja, eli  

            • ympäristöön (Environment),  
            • sosiaaliseen vastuuseen (Social) ja hallintotapaan (Governance) liittyvistä olennaisista aiheista.  

            Valmisteltavana ovat myös toimialakohtaiset kestävyysraportointistandardit, joiden perusteella raportoidaan tietyille toimialoille relevanteista ESG-asioista.

            Valmistaudu EU:n kestävyysraportointistandardien mukaiseen raportointiin 

            Raportoinnin yhdenmukaistamisella lisätään yritysvastuutietojen avoimuutta ja vertailukelpoisuutta. Kestävyysraportointistandardeissa on otettu huomioon useita olemassa olevia kestävyysraportointia ja -tilinpitoa koskevia standardeja ja kehyksiä, kuten GRI, SASB, TCFD ja CDP*.  

            Tämä mahdollistaa sen, että raportoivat yritykset voivat hyödyntää olemassa olevia käytäntöjään ja helpommin yhdenmukaistaa kestävyystietojensa raportointia EU:n raportointistandardien mukaiseksi.  

            EU:n kestävyysraportointivelvoitteet ja standardit ovat uutta kaikille riippumatta siitä, onko yrityksesi kokenut toimija vastuullisuuden kentällä tai vasta aloittamassa yritysvastuuraportoinnin ensimmäistä kertaa. Ecobion asiantuntijat auttavat yritystäsi löytämään sopivan etenemistavan uusien yritysvastuuvelvoitteiden ja kestävyysraportointistandardien viitoittamalla tiellä.  

            Ota yhteyttä jos sinulla on kysymyksiä.

            Henrik Österlund Ecobio Oy

            Henrik Österlund

            Sähköpostilla: henrik.österlund@ecobio.fi

            Puhelimella: +358 (0)20 756 9457

             


            GRI = Global Reporting Initiative  

            SASB = Sustainability Accounting Standards Board  

            TCFD = Task Force on Climate-Related Financial Disclosures  

            CDP = Carbon Disclosure Project 

            REACH-asetus – muuttuneet vaatimukset

            REACH-asetus asettaa erilaisia vaatimuksia, jotka koskevat monia yrityksiä.  Käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla sisällöltään ja muodoltaan REACH-asetuksen mukaisia ja REACH-asetus antaa ohjeet käyttöturvallisuustiedotteiden toimittamiseen asiakkaille. Käyttöturvallisuustiedote antaa ohjeita kemikaalin turvalliseen käyttöön, kuten käytössä tarvittaviin suojaimiin, soveltuviin olosuhteisiin, jätteiden hävittämiseen ja onnettomuustilanteisiin. Kemikaaleja käyttäville yrityksille käyttöturvallisuustiedotteet ovatkin  tärkeä työturvallisuuden tietolähde.

            Suomessa työpaikoilla tulee olla suomen- tai ruotsinkieliset käyttöturvallisuustiedotteet työntekijöiden saatavilla ja niiden ohjeita tulee noudattaa. Kemikaalien valmistajat ja toimittajat laativat käyttöturvallisuustiedotteet ja toimittavat niiden avulla asiakkaille tietoa kemikaalien vaaroista ja niiden turvallisesta käytöstä. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee pitää ajan tasalla ja lähettää muuttuneet tiedotteet asiakkaille, jotta käyttäjät saavat tiedon muutoksista ja pystyvät käyttämään kemikaalia turvallisesti. 

            EU:n REACH-asetus 

            EU:n REACH-asetus (EY) 1907/2006 määrittelee, mille kemikaaleille tarvitaan käyttöturvallisuustiedote. Käyttöturvallisuustiedote (KTT) on laadittava vaaralliseksi luokitelluille kemikaaleille ja usein myös silloin, kun seos sisältää jotain vaaraluokiteltua tai muuten haitallista ainetta. Sen sijaan esimerkiksi lääkkeille ja elintarvikkeille ei tarvita käyttöturvallisuustiedotetta.  

            Käyttöturvallisuustiedotteet laaditaan REACH-asetuksen vaatimusten mukaisesti ja asetus määrittelee myös käyttöturvallisuustiedotteen rakenteen ja otsikot. Säädösmuutosten ja käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimusten muuttuessa on KTT:t päivitettävä. Lisäksi käyttöturvallisuustiedoteK pitää päivittää myös silloin, jos tulee uutta tietoa kemikaalin vaaroista tai riskinhallinnasta.  

            REACH-asetusta muutettiin kesällä 2020 asetuksella (EU) 2020/878. Muutos koski käyttöturvallisuustiedotteiden tietovaatimuksia, jotka ovat asetuksen liitteessä II. Muutoksessa käyttöturvallisuustiedotteisiin lisättiin uusia otsikoita, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikki käyttöturvallisuustiedotteet on muutettava. Siirtymäaika muutokselle päättyy 31.12.2022.  

            Käyttöturvallisuustiedote – vaatimukset alkaen 2023

            REACH-asetuksen muutoksella muutetiin käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimukset vastaamaan GHS-järjestelmän kuudennessa ja seitsemännessä tarkistuksessa asetettuja käyttöturvallisuustiedotteisiin sovellettavia sääntöjä ja olemaan linjassa CLP-asetuksen ((EU)1272/2008) kanssa. 

            Nanomuotojen merkinnät 

            Muutoksella otettiin huomioon nanomuotoja koskevien tietojen merkinnät käyttöturvallisuustiedotteissa. Käyttöturvallisuustiedotteen kussakin asiaankuuluvassa kohdassa on mainittava, mikäli kohta kattaa nanomuotoja ja mitkä eri nanomuodot on katettu, ja yhdistettävä kukin nanomuoto oleellisiin turvallisuustietoihin.  

            UFI-tunniste 

            Myrkytystietokeskuksiin ilmoitettavilla vaaralliseksi luokitelluilla seoksilla pitää olla UFI-tunniste. REACH-asetuksen muutoksella ohjeet UFI-tunnisteen sijoittamisesta käyttöturvallisuustiedotteisiin täsmennettiin. UFI-tunniste merkitään tarvittaessa käyttöturvallisuustiedotteen kohtaan 1.1. Käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3 aineista, joilla on harmonisoitu luokitus, on lisäksi jatkossa ilmoitettava erityinen pitoisuusraja, M-kerroin ja välittömän myrkyllisyyden estimaatti, jos ne ovat saatavilla. 

            Hormonitoimintaa häiritsevät aineet ja seokset  

            Hormonitoimintaa häiritsevien aineiden ja seosten osalta käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimuksia muutettiin. Kohdassa 2.3 annetaan tiedot aineen hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista. Hormonitoimintaa häiritsevä aineosa on ilmoitettava käyttöturvallisuustiedotteessa kohdassa 3, jos sen pitoisuus on yli 0,1 %. Tiedot hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheuttavat terveysvaikutuksia tai ympäristövaikutuksia, annetaan uusissa käyttöturvallisuustiedotteen kohdissa 11.2 ja 12.6.  

            Tämä laajamittainen käyttöturvallisuustiedotteiden päivitys tulee ottaa huomioon yrityksissä hyvissä ajoin. Muutosta on voinut soveltaa jo 1.1.2021 alkaen, mutta viimeistään 31.12.2022 pitää kaikki käyttöturvallisuustiedotteet olla uusien vaatimusten mukaisia.  

            Lue lisää: Kemikaaliturvallisuuden ABC koostuu kuudesta toimenpiteestä

            Ulkoista Käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen Ecobiolle 

            Käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen vaatii kemikaalilainsäädännön, kemian ja työturvallisuuden erikoisosaamista. Ecobio auttaa kaikissa käyttöturvallisuustiedotteiden päivityksissä, käännöksissä ja laadinnoissa asiantuntevasti ja viimeisimmät lainsäädännön vaatimukset huomioiden.  

            Tarvitsetteko apua käyttöturvallisuustiedotteiden päivittämisessä? Ecobion REACH- ja kemikaaliasiantuntijat auttavat! 

            Ota yhteyttä: