Avainsana: ilmastonmuutos

25. 6. 2019

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 2: Tekstiiliteollisuus

Tekstiiliteollisuus linkittyy ilmastonmuutoskeskusteluun monella tavalla. Toisaalta raaka-aineiden ja lopputuotteiden tuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, toisaalta tekstiilijätteen käsittely ja kierrätys on iso ratkaisematon kiertotalouden kysymys. Alan toimijoilla on paineita parantaa ympäristövastuiden hallinnan tasoa, ilmastovaikutukset etunenässä.

Tekstiiliteollisuuden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää

Tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutukset liittyvät veden- ja energiankulutukseen sekä haitallisten kemikaalien käyttöön koko tekstiilituotteen elinkaaren aikana. Tekstiilien tärkeimpiä ympäristönäkökohtia ovat raaka-aineiden hankinta, värjääminen, vaatteiden viimeistely sekä käytön aikainen veden- ja energiankulutus, joka aiheutuu pesusta, kuivauksesta ja silityksestä. Kuljetukset eri elinkaaren vaiheissa, ompelu, varastointi ja tekstiilijäte aiheuttavat nekin ympäristövaikutuksia mutta niiden merkittävyys on yleensä vähäisempi.

Tekstiilin ilmastovaikutus riippuu käytetystä raaka-aineesta. Esimerkiksi puuvillavaatteen CO2-päästöt painottuvat valmistukseen, jossa erityisesti kehräys-, värjäys- ja kudontaprosessit kuluttavat energiaa. Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää valitsemalla vähäpäästöisempiä raaka-aineita, kehittämällä energiatehokkuutta kaikissa elinkaaren vaiheissa ja käyttämällä kierrätysmateriaaleja. Kierrätysmateriaalin käyttö vähentää tarvetta tuottaa neitseellistä raaka-ainetta ja siten vähentää päästöjä.

Tekstiilijätteen määrää voidaan vähentää välttämällä ylituotantoa ja toisaalta turhaa ostamista. Jos jätteen määrää ei voida vähentää, tulee huolehtia siitä, että jäte hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan raaka-aineena tai energiana ja kaatopaikkasijoittamista vältetään. EU:n jätedirektiivin muutos (2018/851) velvoittaa jäsenmaat järjestämään tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen tekstiilijätteen saatavuus oletettavasti paranee. Hyödyntäminen raaka-aineena voi olla haasteellista erilaisten sekoitemateriaalien vuoksi. Jo tekstiilin suunnittelussa voidaan huomioida materiaalien kierrätettävyys.

Ympäristövastuiden hallinnasta buustia liiketoimintaan

Ilmastohaasteet ja vastuullisuus voivat auttaa tekstiiliyrityksiä kehittämään toimintaansa. Alalla on useita esimerkkejä innovatiivisesta toiminnasta kierrätys- ja hukkamateriaalien käytöstä tekstiilien raaka-aineena, käytettyjen tekstiilien myyntipalveluista ja vaatteiden korjauspalveluista. Toimilla voidaan hakea sekä kustannussäästöjä raaka-ainehankinnoissa että profiloitumista vastuulliseksi brändiksi. Kierrätysmateriaalien käyttö voi auttaa erottautumaan kilpailijoista ja kehittämään ympäristöystävällisen toimijan imagoa.

Vastuullisuustyön lisäksi on viestintä oltava kunnossa. Suomalaisten tekstiilialan yritysten vastuullisuustyössä ja -viestinnässä on paljon parantamisen varaa. Yle uutisoi keväällä, että vain hyvin pieni osa tutkimuksessa mukaan valituista vaateyrityksistä kertoo vastuullisuudesta toiminnassaan edes kohtalaisella tasolla.

Tekstiiliteollisuuden ilmastovaikutukset linkittyvät muihin ympäristö- ja vastuullisuushaasteisiin, kuten luonnonvarojen tuhlaamiseen, veden kulutukseen ja huonoihin työoloihin. Toiminnan ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia on tarkasteltava koko toimintaketjussa. Energiatehokkuuden parantaminen on merkittävä kehityskohde, johon ilmastovaikutukset pitkälti linkittyvät.

Ecobiolta asiantuntijoiden apua

Ecobion asiantuntijat auttavat asiakkaitaan ympäristövaikutusten ja päästöjen mittaamisessa ja arvioinnissa sekä kehittämään toimintaa ympäristöystävällisemmäksi mm. materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla. Autamme myös laajemmissa vastuullisuuskysymyksissä ja -raportoinnissa. Jos nämä asiat ovat teille ajankohtaisia, ottakaa rohkeasti yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin.

Lue blogisarjan ensimmäinen osa täältä

Lisätietoja:

info@ecobio.fi

Leena Tähkämö

Johtava konsultti

22. 5. 2019

Ecobio Oy juhlii 30-vuotista taivaltaan – askeleen edellä jo vuosikymmeniä

Ecobio on Pohjoismaiden vanhimpia kestävän kehityksen asiantuntijayrityksiä.

Tiistaina 21.5.2019 Kiasmassa järjestetyn juhlaseminaarin terävin kärki pureutui biodiversiteetin vähenemisen uhkaan. Kun Sanna Perkiö 30 vuotta sitten perusti yrityksen, kestävän kehityksen konsultointi oli vielä uutta, mutta nyt se on arkipäivää. Elonkirjon häviäminen on toistaiseksi suurin ihmiskuntaa kohdannut uhka ja yritysten rooli puolestaan on noussut kaikkein tärkeimmäksi uusien biodiversiteettiratkaisujen tarjoajana.

Kuluttajien käyttäytymisen muutos luonnon monimuotoisuuden heikentäjästä sen vahvistajaksi on mahdollista toteuttaa innovaatioiden ja yhteiskunnallisten arvojen muuttumisen kautta. Jotta kuluttajat muuttaisivat käytöstään, tulee kestävän kehityksen ratkaisujen olla helppoja omaksua ja inspiroivia käyttää.

Elonkirjon heikentymistä aiheuttavat ennen kaikkea kulutus, väestönkasvu, maa- ja merialueiden käytön muutokset, saastuminen ja kemikalisoituminen, vieraslajien leviäminen, organismien hyväksikäyttö sekä ilmastonmuutos.

Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa myös Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 % on uhanalaisia . Uhanalaisia lajeja on kaikissa eliöryhmissä, mutta suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Ecobio uutisoi aiheesta maaliskuussa.

Tulevaisuuden toimintatavat

Kansainvälisillä yhteisöillä, kuten katolisella kirkolla, on painava rooli kestävässä kehityksessä. Yritysten velvollisuus puolestaan on mahdollistaa kuluttajille tapa elää ympäristömyönteistä elämää. Mielenkiintoisia uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti vastaamaan tähän tarpeeseen erityisesti bioteknologian alalla.

”Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen siirtyy varmastikin keskiöön yritysten kestävän kehityksen ohjelmissa, sillä luonnonantimet ovat monen merkittävän teollisuusalan kuten metsäteollisuuden, elintarviketeollisuuden ja turismin perusta ja elinehto”, ennustaa Ecobion perustaja, tekniikan tohtori Sanna Perkiö.

”Myös yhteiskunnan asettamat säännökset vaativat päivittämistä. Luonnon monimuotoisuuden arvioinnit ja niistä johdettavat vaatimukset on vietävä lainsäädäntöön kokonaisvaltaisesti”, Perkiö painottaa.

Kemikalisaatiota voidaan rajoittaa ja ilmastonmuutokseen sopeutua. Tällä hetkellä päätrendi eurooppalaisissa suuryrityksissä on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG, Sustainability Development Goals) täyttäminen ja varsinkin ilmastonmuutos. Biodiversiteetin saralla yrityksissä on kuitenkin vielä kovin hiljaista.

”Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen vaatii toimia lainsäätäjältä. Luontoa voidaan suojella, ennallistaa ja käyttää kestävästi samalla kun toteutetaan globaalit tavoitteet. Vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta vahvistamme elinolosuhteita ilmaston muuttuessa. Köyhtynyt luonto on heikko suoja ilmaston olosuhteiden muuttuessa”, Perkiö kiteyttää.

Lisätietoja:

Sanna Perkiö
Hallituksen puheenjohtaja
sanna.perkio@ecobio.fi
puh. +358 20 756 9451

Taru Halla
Toimitusjohtaja
taru.halla@ecobio.fi
puh. +358 20 756 9456

Ecobio Oy tarjoaa ympäristön, kemian ja yritysvastuun syvällistä osaamista kaikenlaisille ja -kokoisille organisaatioille tehtailta konsernien johtoon. Yhtiön palveluissa yhdistyvät useat tieteenalat kuten kemia, ekologia, biologia, maantiede, yhteiskuntatieteet ja tietotekniikka. Ecobion asiantuntijat konsultoivat, mallintavat, laativat viranomaisasiakirjoja ja kouluttavat asiakkaita – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yhtiön 30-vuotisen menestyksen salaisuutena on luovuuden yhdistäminen insinöörilahjakkuuteen ja taito onnistua vaikeissa tehtävissä. Ecobio toimii uuden teknologian hyödyntäjänä ja palvelujen tarjoajana alan tiennäyttäjä.

21. 5. 2019

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 1: Logistiikka- ja kuljetusala

Uhka ilmastonmuutoksesta koskettaa jokaista toimialaa. Logistiikka- ja kuljetusalalla vaikutus ilmastonmuutokseen on konkreettinen, sillä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy suoraan liikenteen pakokaasuista. Liikenteen päästöjen on arvioitu kattavan noin neljänneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (HE 199/2018). Liikenteen rooli on luonnollisesti huomioitu kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, jossa keskeisenä tavoitteena on biopolttoaineen osuuden nostaminen 30 prosenttiin liikenteen polttoaineiden energiasisällöstä.

Henkilöiden, palveluiden ja tavaroiden liikkuminen Suomen sisällä on välttämätöntä yhteiskunnan toimimiselle. Suomessa etäisyydet ovat pitkiä ja suurin osa kuljetuksista tehdään rekoilla. Esimerkiksi nelostietä kulki vuonna 2015 vuorokaudessa 43 miljoonan euron edestä materiaaleja (Tilastokeskus 2015). Materiaalin kuljetuksien vähentyminen vaikuttaisi merkittävästi Suomen talouteen, joten keinot logistiikka- ja kuljetusalan päästöjen vähentämiseen täytyy löytää muualta.

Keinoina lainsäädäntö ja toimintatapojen muutokset

Konkreettisimmat keinot päästövähennyksiin tulevat lainsäädännön kautta. Lakimuutoksilla on mahdollistettu entistä suurempien kuljetusajoneuvojen käyttö, jolloin liikennemäärä väylillä vähenee, vaikka materiaalimäärät nousevat. Myös suosiollisempi verotus biopolttoaineille ja jakeluvelvoitteen lisääminen vähentävät bensiinin tai dieselöljyn käyttöä. Lainsäädännön noudattamisen lisäksi toiminnanharjoittaja voi vähentää ilmastovaikutustaan mm. siirtymällä sähkökäyttöisten ajoneuvojen käyttöön. Autokannan uusiutuminen on kuitenkin hidasta.

Päästöjen vähentämisessä tarvitaan lainsäädännön lisäksi myös toimintatapojen muutoksia yrityksiltä. Lainsäädännön muutosten seuranta ja vaatimustenmukaisuus korostuvat, kun lainsäädäntö toimii ensisijaisena keinona toimialan päästötavoitteiden saavuttamisessa. Tehokkailla prosesseilla yritykset pystyvät varautumaan muuttuvaan lainsäädäntöön ja kääntämään sen vaatimuksen kilpailueduksi. Myös varsinkin suuremmille toiminnanharjoittajille suunnatut ympäristöjohtamisjärjestelmät (kuten ISO 14 001) ja niiden soveltaminen toiminnassa edesauttavat ilmastovaikutuksen vähentämistä ja kertovat yrityksen vastuullisuudesta.

Logistiikka- ja kuljetustoimialan haasteet ja muutokset

Logistiikka- ja kuljetusalan toimintaympäristö on haastava, sillä lainsäädäntöä on paljon ja se muuttuu nopeasti. Myöskään palveluiden tuotantoympäristö, eli väylät ja niiden kunto, ei ole toiminnanharjoittajien käsissä. Suurin osa logistiikka- ja kuljetusyrityksistä on pieniä yrityksiä ja yli 90 %:lla toiminnanharjoittajista on vain 1-5 ajoneuvoa (SKAL 2019). Tässä toimintaympäristössä pienillä toiminnanharjoittajilla ei ole välttämättä resursseja kehittää toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan, esim. uusimalla autokantaa.

Tarvittava muutos ei välttämättä vaadi koko toiminnan kääntämistä ylösalaisin, vaan pienet viilaukset prosessiin saattavat usein riittää. Pienikin muutos vaatii hyvää johtamista ja sitouttamista. Ecobio työskentelee Suomen suurimpien logistiikka- ja kuljetusalan yrityksen kanssa ja tarjoaa kustannustehokkaita ratkaisuja lainsäädännön seurantaan ja ilmasto- ja yhteiskuntavastuuasioihin. Mikäli nämä asiat ovat teille ajankohtaisia, olkaa rohkeasti yhteydessä Ecobion asiantuntijoihin.

Masi Mailammi

Projektipäällikkö, konsultti

Puh. 020 756 2300

masi.mailammi@ecobio.fi

3. 5. 2019

Tekoäly ratkaisee ilmastonmuutoksen?

Ilmastonmuutos on globaalina ilmiönä niin suuri, että sen vaikutuksia voi olla vaikea hahmottaa. Skaalaltaan suuriin ongelmiin ja suuren datan käsittelyyn ratkaisuna on tekoäly. Tekoälyn hyödynnysmahdollisuudet ovat valtavat ja sitä käytetäänkin apuna monenlaisten päätösten ja töiden tekemisessä.

Tekoälyä voidaan hyödyntää ilmastotutkimuksessa. Esimerkiksi ilmastomalleissa ja muissa koko planeettaamme koskettavissa malleissa käsiteltävää dataa on paljon, jolloin tekoäly mahdollistaa riittävän laskentakapasiteetin.

Tekoäly voi auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta tarkemman laskennan ja ilmastotekojen vaikuttavuuden arvioinnin avulla. Se voi nopeuttaa mallinnusta ja parantaa ilmastomallien luotettavuutta, sillä sen avulla mallien epätarkkuuksia voidaan vähentää esimerkiksi IPCC:n malleissa. Se tarjoaa älykkyyttä koko maapallon ilmaston mallintamiseen ja säätilojen havaitsemiseen ja ennustamiseen, ja sitä voidaan edelleen hyödyntää monilla aloilla, esimerkiksi maataloudessa. Tekoälyn avulla voidaan simuloida ja visualisoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia ja ilmastotekojen vaikuttavuutta on vaikea nähdä suoraan, toisin kuin monen muun ympäristötekojen osalta (energiankulutus, jätteiden määrän vähentäminen).

Tekoälyn kehittämistä ja hyödynnystä tehdään kiivaasti, josta osoituksena kolmen tekoälytutkimusta tekevän tutkijan palkitseminen ”tietojenkäsittelyn Nobelilla”. Tekoäly auttaa hallitsemaan suuren mittakaavan ilmiöitä ja toisaalta se avaa uusia mahdollisuuksia ympäristötyössä.

29. 4. 2019

Ecobion ilmastokampanja aktivoi osallistujia

Ecobion tiimi osallistui 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Drawdown-ekohaasteeseen 3.-24. huhtikuuta. Kampanjan aikana tiimimme 27 jäsentä vähensivät CO2-päästöjään yhteensä 1 612 kilolla. Ilmastohaasteemme sisälsi monenlaisia käytännön tekoja, kuten 212 lihatonta ateriaa, 503 istutettua puuta*, ja muovijätteen kaatopaikalle päätymisen välttäminen 29 muovijätesäiliön osalta.

Maailmanlaajuisesti ekohaasteeseen osallistui yli 14 000 henkilöä 78 maasta. Koko haasteessa kirjattiin 125 000 ilmastotekoa, joiden yhteenlaskettu vaikutus oli noin 156 tonnia hiilidioksidia. Melkoinen saavutus 3-viikkoisen haasteen aikana!

Entä jos vastaavaa haastetta ylläpidettäisiin jatkuvasti? Yhden vuoden aikana Drawdown-ekohaasteen osallistujat vähentäisivät 2 700 tonnia hiilidioksidia. Tämä vastaa 23 miljoonan kilometrin ajamista (keskimääräiset päästöt 2017 rekisteröidyllä uudella autolla 118,5 g/km).

Mitkä ovat sinun ilmastovaikutuksesi?

Jos kaipaat apua yrityksesi ilmastovaikutusten laskemiseen tai ilmastotiekartan hahmottamiseen, ota yhteyttä asiantuntijoihimme: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

*Puuntaimet hankittiin kampanjan aikana, mutta roudan vuoksi istutushommat alkavat vasta maaperän riittävästi lämmettyä.

15. 4. 2019

Uusia lakeja edistämään puhtaamman energian käyttöä

Lait hiilen energiakäytön kieltämisestä (416/2019) ja biopolttoaineiden käytön edistämisestä (418/2019) astuivat voimaan 1.4.2019. Uusien lakien myötä Suomessa kielletään hiilen energiakäyttö vuodesta 2029 eteenpäin sekä edistetään biopolttoaineiden käyttöä asettamalla sen jakelijoille jakeluvelvoite. Lisäksi olemassa olevaa lakia biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007) muutettiin nostamalla jakelijoiden jakeluvelvoitetta. Lakimuutokset ovat osa EU:n ja Suomen politiikkaa, joiden tarkoituksena on tukea ilmastoystävällisempien polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa ja liikenteessä.

Hiilen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa kielletään 1.5.2029 alkaen

Hiiltä saa kuitenkin takarajan jälkeen käyttää vielä poikkeusoloissa sekä koekäytössä toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Laki ei myöskään koske tehoreservijärjestelmään kuuluvia voimalaitoksia. Lakia valvoo Energiavirasto, joka voi määrätä hiilen käyttömääriin perustuvan seuraamismaksun, mikäli käyttökiellosta poiketaan.

Biopolttoöljyn toimittajille asetettiin uudessa laissa jakeluvelvoite

Jakeluvelvoitteen mukaan biopolttoöljyn energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittaman kevyen polttoöljyn ja biopolttoöljyn energiasisällön kokonaismäärästä on oltava 3 % vuonna 2021. Prosenttiosuus kasvaa prosentilla joka vuosi vuoteen 2028 asti, jolloin se asettuu 10 prosenttiin. Jakeluvelvoitetta nostettiin myös liikenteen käyttöön toimitettavan biopolttoaineen osalta.

Biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta ei sovelleta valtion varmuusvarastoon eikä jakelijaan, jonka kalenterivuoden aikana kulutukseen toimittama kevyt polttoöljy on enintään miljoona litraa. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriö voi jakelijan hakemuksesta alentaa prosenttiyksikköä tai poistaa lisävelvoitteen hakemuksessa tarkoitetun kalenterivuoden osalta.

Mikäli sinulla on tarkempaa kysyttävää lakimuutoksista tai ilmaston kannalta kestävistä ratkaisuista mm. teollisuuden tai logistiikan aloilta, ole rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihimme: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

11. 10. 2018

Blogi: Päästökatot ja Science Based Targets liiketoiminnassa

Valtioille kohdistetut päästökatot ja yrityksien päästöleikkaukset hillitsevät ilmastonmuutosta. Pariisin ilmastosopimusta tiukemmat päästötavoitteet toimivat yrityksen kilpailuetuna ja auttavat valmistautumaan tulevaan säätelyyn.

Päästöleikkauksista hyötyä ympäristölle ja liiketoiminnalle

Ilmastonlämpenemistä ja fossiilisten energianlähteiden käyttöä pyritään estämään päästökatoilla, joita ovat asettaneet mm. YK ja kansainväliset järjestöt. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa päästötavoitteista. Kansainvälisistä järjestöistä merkittävin toimija on Science Based Targets -aloite, joka pyrkii sitouttamaan yritykset Pariisin ilmastosopimusta selvästi tiukempiin päästötavoitteisiin. EU taas ohjaa jäsenmaitaan ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseen lainsäädännöllä, jota jokaisen valtion tulee soveltaen noudattaa. EU ei kuitenkaan säädä hiilidioksidin päästövähennyksistä kansainvälisten sopimusten takia.

Pariisin ilmastosopimuksella sovittujen päästörajojen soveltamisella ilmaston lämpötilan on laskettu nousevan noin 3-4 ˚C verrattuna aikaan ennen teollistumista. Näin merkittävällä lämpötilan nousulla on huomattavia globaaleja vaikutuksia mm. maankäytön muutoksiin ja ääri-ilmiöihin. Tieteellisen tutkimuksen keinoin on selvitetty, että vielä tehokkaamman päästöjen vähentämisen seurauksena voidaan saavuttaa alle 2 ˚C nousu suhteessa aikaan ennen teollistumista. Päästötasoja, jotka mahdollistavat alle 2 ˚C lämpötilan nousun, kutsutaan termillä ”Science based targets” eli tieteeseen perustuvat tavoitteet.

Tieteeseen perustuvien tavoitteiden soveltamisesta vastaavat Carbon Disclosure Project, YK:n Global Compact -aloite, maailman luonnonvarainstituutti ja WWF. Tarkoituksena on saada yritykset sitoutumaan Pariisin ilmastosopimusta tiukempiin päästötavoitteisiin. Valtioiden ilmastotoimet Pariisin sopimuksen perusteella eivät ole riittäviä, joten yritysten omat toimen määrittävät ilmastonlämpenemisen tason.

Lähes viidesosa maailman 500 suurimmasta yrityksestä on sitoutunut päästötavoitteisiin. Vuonna 2018 päästötavoitteiden soveltamiseen sitoutui 130 uutta yritystä ja yhteensä sitoutuneita yrityksiä on 488 kpl. Suomalaisista yrityksistä tiukemmat päästötavoitteet ovat ottaneet tähtäimeen Alma Media, Elisa, Kesko, Lassila & Tikanoja, Metsä Board, Nokia, Nokia Renkaat, Outokumpu, Outotec, S-Ryhmä, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Valmet.

Yritykset hyötyvät panostuksesta päästöleikkauksiin, sillä tällöin ne pysyvät päästökattosäätelyn edellä ja luovat mainetta edelläkävijöinä, mikä heijastuu suoraan rahoittajien ja asiakkaiden kiinnostukseen. Pitkällä tähtäimellä päästöleikkaukset myös ovat suoraan taloudellisesti kannattavia, kun hiiliresurssien hinta nousee. Yritysten keinoja saavuttaa päästötavoitteet ovat mm. uusiutuvien energianlähteiden laajempi käyttö, energiantehokkuuden parantaminen ja uusien, hiilen käytön lopettamiseen keskittyvien liiketoimintamallien toteuttaminen. Tiukkoihin päästötavoitteisiin pääseminen vaatii näiden kaikkien keinojen samanaikaista soveltamista.

EU:n päästökattojen soveltaminen

EU pyrkii lainsäädännöllään säätelemään ilmanlaatua terveyden- ja ympäristönsuojelun näkökulmasta. EU on asettanut päästökattoja, joita se soveltaa lainsäädännön keinoin.

EU on vuonna 2001 säätänyt päästökattodirektiivin (2001/81), joka sisälsi valtiokohtaiset vähentämistavoitteet ilmaan johdettaville päästöille. EU uudisti päästökattodirektiiviä vuonna 2016 (”uusi päästökattodirektiivi”, 2016/2284), jossa asetettiin uudet vähentämistavoitteet rikkidioksidille (SO₂), typen oksideille (NO_x), pienhiukkasille (PM_2,5), haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC) ja ammoniakille (NH₃). Vanhassa päästökattodirektiivissä ei ollut velvoitetta vähentää pienhiukkaspäästöjä, jotka on todettu terveydelle haitallisimmiksi ilmapäästöiksi.

Uusi päästökattodirektiivi piti saattaa kansallisesti voimaan 1.7.2018 mennessä, mutta prosessi on venynyt. Direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ympäristönsuojelulain muutoksella ja muutoksesta on annettu hallituksen esitys. Muutos astunee voimaan syksyn 2018 aikana. Uusia päästövelvoitteita aletaan soveltaa vasta vuodesta 2020 alkaen. Päästöjen raportointia komissiolle koskeva velvoite on tullut voimaan jo 15.2.2017. Suomi on toimeenpannut tämän velvoitteen Suomen ympäristökeskuksen ilman epäpuhtauksiin liittyviä tehtäviä koskevalla täydentävällä määräyksellä (YM5/00/2017).

Muutos ei vaadi toimenpiteitä toiminnanharjoittajille, sillä se koskee kansallisia toimia ilmanlaadun parantamiseksi, kuten ilmansuojeluohjelman laatimista. Ilmansuojeluohjelman tulee sisältää tarvittavat kansalliset toimenpiteet päästöjen vähentämisvelvoitteiden noudattamiseksi. Suomen ympäristökeskus SYKE arvioi uuden direktiivin soveltamisen johdosta Suomelle aiheutuvia vaatimuksia ja arvioinnin perusteella Suomi alittaa sille asetetut päästöjen vähentämisvelvoitteet pääosin jo voimassa olevien EU-säädösten toimeenpanolla. Arviointi tullaan kuitenkin täsmentämään direktiiviin tehtyjen muutosten takia.

Vaatimustenmukaisuus ja kilpailuetu samassa paketissa

Vaikka EU:n päästökatot eivät suoraan vaikuta yrityksen toimintaan, välillisiä vaikutuksia, mm. päästörajoituksia, niiden soveltamisesta voi seurata. Fossiilisten energianlähteiden käytöstä syntyy ilmastonlämpenemistä aiheuttavan hiilidioksidin ohella myös päästökattodirektiivillä rajoitettuja terveydelle vaarallisia pienhiukkaspäästöjä. Näin ollen liiketoimintamallit, joilla voidaan lisätä uusiutuvien energianlähteiden käytön osuutta, sekä tehokkaammat energiaratkaisut nostavat sekä ilmanlaatua että vähentävät ilmastonlämpenemistä. Yritykselle tällaisten toimenpiteiden soveltaminen on erittäin suositeltavaa ja kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Samalla yritys pystyy varautumaan tulevaan säätelyyn sekä hiilidioksidin että muiden ilman epäpuhtauksien osalta.

Päästövähennyksiin asiantuntijan avulla

Ecobio on auttanut useita yrityksiä uusien kiertotaloutta tukevien ratkaisujen soveltamisessa. Tehokkaita päästövähennykset mahdollistavia keinoja ovat mm. energiatehokkuusselvitykset, hiilijalanjälkilaskenta ja materiaalikatselmukset. Ecobio on myös järjestänyt erilaisia kiertotalouteen liittyviä työpajoja sekä auttanut yrityksiä päästötavoitteiden laskemisessa. Mikäli yrityksesi päästöjen vähentäminen kiinnostaa, ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

Masi Mailammi,

Projektipäällikkö, konsultti

11.10.2018, Helsinki