Home » energia

Avainsana: energia

Hallituksen esitys uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupakäsittelystä

Hallitus on antanut 22.10.2020 esityksen 187/2020 laista uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupakäsittelylle. Hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön RED II -direktiivi, joka täytyy saattaa kansallisesti voimaan 30.6.2021 mennessä. Laissa säädetään hallituksen esityksen mukaisesti kansallisesta yhteyspisteviranomaisesta sekä lupakäsittelyn määräajoista. Esityksen tavoitteena on sujuvoittaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyä sähköisen asioinnin kautta ja mahdollistaa myös kattava neuvontapalvelu luvan hakijalle.

Hallituksen esityksen mukaan lakia sovelletaan uusiutuvan energian (sähkön, lämmön, jäähdytyksen, biokaasun, biopolttoaineen tai bionesteen) tuotantoon sekä biokaasua tuottavassa laitoksessa mädätteen käsittelyyn ja jatkojalostukseen. Soveltamisalaan eivät kuuluisi uusiutuvan energian (sähkön, lämmön, jäähdytyksen, biokaasun, biopolttoaineen tai bionesteen) tuottamiseen tarvittavan raaka-aineen kasvatus, valmistus, käsittely, varastointi ja kuljetus.

Ehdotuksen mukaan määräaika lupakäsittelylle on kaksi vuotta ja yksi vuosi, kun kyse on tuotantokapasiteetiltaan alle 150 kW:n tuotantolaitoksesta, tai toiminnan muutoksesta. Määräaikaa voidaan pidentää poikkeuksellisten olosuhteiden takia. Määräajan laskeminen alkaa lupahakemuksen vireillepanosta ja päättyy päätöksen tiedoksiantoon. Lupakäsittelyllä tarkoitetaan kaikkia toiminnan lupia: ympäristölupaa tai -ilmoitusta, vesilupaa, kemikaaliturvallisuuslupaa tai -ilmoitusta sekä erilaisia rakennus- ja toimenpidelupia. Kaikki tuotantolaitosta koskevat edellä mainitut luvat tulee käsitellä määräajassa. Lupakäsittely tehdään sähköisesti uuden Luvat ja valvonta -palvelun kautta, joka otettiin käyttöön syksyllä 2020.

Ehdotuksen mukaan laissa säädetään myös kansallisesta yhteyspisteviranomaisesta, joka neuvoo hakijaa lupakäsittelyn aikana. Viranomaisena tulee toimimaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.6.2021.

 

Tarvitseeko yrityksenne apua luvanhakuprosessiin? Ecobion asiantuntijoilla on vankka asiantuntemus ympäristö- ja kemikaalilainsäädännöstä sekä runsaasti kokemusta erilaisten tuotantolaitosten ympäristölupien laatimisesta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450


Teksti: Masi Mailammi

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2020/20200187

 

EU:n elpymispaketista merkittävä rahoitus ilmastotoimiin

EU:n monivuotisesta rahoituskehityksestä ja koronaviruksen seurauksista Eurooppaa elvyttävästä elpymispaketista saatiin viimein sopu tiistaina 21.7. Eurooppa-neuvoston rahoituspäätökset painottuvat voimakkaasti ympäristö- ja ilmastonäkökulmiin, sillä vähintään 30 prosenttia seitsenvuotisesta 1 075 miljardin euron rahoituskehyksestä ja 750 miljardin kertaluontoisesta elpymispaketista tulee kohdistaa ilmastotoimiin. Rahoituksen tulee myös olla linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.

Ilmastotoimiin kohdistuvan rahoituksen määrä on ennätyksellisen suuri, mikä vauhdittaa EU:n pääsyä päästötavoitteisiinsa. Samalla se kirittää nostamaan päästövähennystavoitteita entisestään: esimerkiksi Suomi edistää päästövähennystavoitteiden nostoa nykyisestä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös muut EU-johtajat ovat yksimielisesti sitoutuneet nostamaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteita. Lisäksi EU irtautuu ympäristölle haitallisista tuista. EU toimiikin esimerkkinä muille EU:n ulkopuolisille maille kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteillaan.

Suomi pyrkii elvytyskeinoilla kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa

Suomessa EU:n rahoitusta tullaan käyttämään koronakriisin jälkeiseen talouden elvytykseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastokriisin ehkäisemiseen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kokosi keväällä 2020 kansallisen Kestävä elvytys -työryhmän, joka laati raportin taloutta elvyttävistä, hiilineutraalia kiertotaloutta edistävistä keinoista. Ryhmän puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja Sitran johtaja Mari Pantsar. Työryhmä laati raportin lisäksi myös kestävän elvytyksen kriteeristön, jonka avulla voidaan määrittää yksittäisten toimien vaikutusta ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, luonnon monimuotoisuuteen, kiertotalouteen ja ympäristön tilaan. Suomen hallitus on sitoutunut käyttämään kriteeristöä, kun talouden elvytystoimista neuvotellaan syksyn budjettiriihessä.

Hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa kohti tähtäävät toimet ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnän ja niihin sopeutumisen kannalta. Kansainväliset vertailut ja tutkimukset osoittavat, että investoinnin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin lisäävät myös uusien pysyvien työpaikkojen määrää – jopa kolminkertaisesti fossiiliin polttoaineisiin perustuvaan yhteiskuntaan verrattuna. Suomella on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä ilmastoratkaisuissa ja siten edistää työpaikkojen syntyä ja vientiä.

Myös Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä pääsemään kohti kansainvälisiä ilmastotavoitteita

Ecobion asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämmäksi. Asiantuntijoillamme on osaamista esimerkiksi tuotteiden elinkaarilaskennasta, hiilijalan- ja kädenjäljen laskennasta, kiertotaloudesta, vähähiilisyyden tiekarttojen laatimisesta ja siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450


Teksti: Mai Kärppä, Ecobio Oy

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kestava_elvytys_vauhdittaa_yhteiskunnan_(57711)

https://www.ym.fi//download/noname/{144397CF-B6B9-412B-8C05-E3AE6DE3B387}/160496

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 3: Energiateollisuus

energiateollisuus

Energiantuotanto aiheuttaa noin 30 % Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. Energiaa tarvitaan moneen asiaan ja olemme siitä hyvin riippuvaisia. Ilmaston kannalta hyvä asia on, että energia-alalla on mahdollista tehdä ilmastoystävällisiä valintoja energianlähteen, tuotantotavan ja tehokkuuden osalta.

Energiateollisuus – uhka vai mahdollisuus?

Energiateollisuus näyttäytyy ilmastonmuutoskeskustelussa toisaalta päästöjen aiheuttajana, toisaalta potentiaalisena ratkaisuna. Energiasektorin ilmastovaikutuksia voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta:

  • Energianlähteen valinta,
  • Tuotannon ja jakelun tehokkuus, 
  • Energiatehokkuus.

Energianlähde vaikuttaa suoraan syntyvien päästöjen määrään ja laatuun. Kivihiili aiheuttaa suuret ilmastonmuutosvaikutukset tuotettua energiayksikköä kohden. Sen sijaan puupohjaisen energialähteen käyttäminen, esim. puun poltto, ei tuota energiasektorilla kasvihuonekaasupäästöjä, sillä niiden päästöt raportoidaan maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätaloussektorilla (land-use, land-use change and forestry, LULUCF). Puun päästöt huomioidaan siis heti hakkuuvaiheessa, ei vasta energiakäytössä.

Bioenergia ei ole ratkaisu energiasektorin ilmastovaikutuksiin. Varsinkin puuta tulisi hyödyntää muulla tavoin kuin nopeasti kasvihuonekaasuja päästävässä energiantuotannossa. Puun sisältämä hiili voidaan sitoa pitkäksi aikaa esim. rakennusmateriaalina rakennuksiin tai biohiilenä maaperään.

Ilmastoa hyödyttää eniten oikeasti päästötön energiantuotanto, kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoima. Nämäkään eivät ole täysin päästöttömiä, jos huomioidaan koko tuotantoketju eikä vain energialähteen päästöt. Lisäksi on huomioitava muut ympäristövaikutukset kuten vaikutukset biodiversiteettiin, erityisesti vesivoimalla, sekä tarve säätövoimaan.

Myös yhdyskuntajäte jätepolttoaineena kiinnostaa ja sen määrä on kasvanut samalla, kun jätteen kaatopaikkasijoitus on vähentynyt. Sen sijaan jätteen kierrätys materiaalina ei ole juuri kasvanut. Suomessa jätteenpoltto korvaa lähinnä fossiilisia polttoaineita.

Energiantuotanto ei aiheuta päästöjä vain energianlähteestä johtuen, vaan koko energiantuotantoketju infrastruktuureineen ja tuotantolaitoksineen aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Tämän koko tuotantoketjun ja sen ympäristövaikutusten huomioiminen rakennus-, tuotanto- ja käytöstäpoistovaiheessa onnistuu elinkaariarvioinnilla. Elinkaariarvioinnilla voidaan kvantifioida potentiaaliset ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta, mikä auttaa tunnistamaan tehokkaita keinoja vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Tehostaminen – enemmän vähemmällä

Energiankulutuksen tehostamista on toteutettu jo paljon mutta siihen on edelleen potentiaalia – Suomessakin. Monet teollisuuden ja palvelusektorin toimijat ovat kartoittaneet omaa energiankulutustaan ja säästötoimenpiteitä vapaaehtoisissa, tuetuissa energiakatselmuksissa tai suurten yritysten pakollisissa energiakatselmuksissa. Kehityskohteita on löytynyt etenkin lämmityksen tehostamisessa, mutta energia-alalla myös sähkön kulutuksessa.

Energiatehokkuudessa on kyse siitä, että tehdään vähintään sama palvelu tai tuote kuluttamalla vähemmän energiaa. Valaistus on tästä erinomainen esimerkki: vaihtaminen energiatehokkaaseen ledivalaistukseen mahdollistaa valon voimakkuuden ja värin säätämisen vanhoja tekniikoita kattavammin parantaen käyttökokemusta. Teknologinen muutos ei aina suju kivuttomasti ja ledilamppuja hankkiessaan on osattava lukea paketin kylkeä eri tavalla kuin ennen. Merkittävän energian- ja kustannussäästön vuoksi tämä kuitenkin kannattaa.

Lainsäädännöllä kohti älykästä energiantuotantoa

EU:ssa pureudutaan energiasektorin ilmastovaikutuksiin monella rintamalla. EU:n puhtaan energian paketissa keskitytään uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Pakettiin kuuluva Sähkömarkkinadirektiivi (2019/944) ja -asetus (2019/943) astuivat voimaan 4.7.2019. Direktiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö on saatettava voimaan viimeistään 31.12.2020, osin jo aiemmin (Energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU muuttaminen maakaasuun liittyvien kustannusten osalta asteittain 31.12.2019 ja 25.10.2020). Sähkömarkkinadirektiivi keskittyy sähkömarkkinoihin kuluttajan näkökulmasta, valmistelee osallistumista energian kulutusjoustoon, ja kannustaa älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoon. Sähkömarkkina-asetus määrittää strategiset reservit, jotka ovat ensisijainen kapasiteettimekanismi, ja jotka otetaan käyttöön vain, jos energiaresurssien ennustetaan loppuvan. Strategiseen reserviin kuuluvalle energiantuotannolle uusi asetus asettaa CO2-päästörajan: 550 g/kWh tai vuosittain 350 kg/kW asennettua sähköntuotantoa kohti. Päästörajavaatimusta sovelletaan 4.7.2019 lähtien.

Energiasektorin ilmastokeskustelussa on huomattava, että samalla kun pohditaan keinoja vähentää ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia, on varmistettava toimitusvarmuus ja turvallisuus. Yhteiskunta on hyvin riippuvainen energian toimitusvarmuudesta. Alalle tyypillisiä ovat isot ja pitkäaikaiset investoinnit, mutta viime vuosina on keskusteluun noussut myös energian pientuotannon mahdollisuudet. Toimitusvarmuutta parantaa siirtyminen hajautettuun tuotantoon, jolloin tuotanto ei ole riippuvainen yksittäisistä isoista energiantuotantolaitoksista. Kulutusjouston huomiointi lainsäädännössä auttaa pientuotannon kasvua.

Ecobiolta asiantuntija-apua

Jos kaipaat apua energiantuotannon tai -kulutuksen tehostamisessa ja ilmastovaikutusten vähentämisessä, ota yhteyttä ilmasto- ja energia-asiantuntijaamme Leena Tähkämöön. Ecobion asiantuntijat auttavat ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten mittaamisessa sekä kehittämään toimintaa ympäristöystävällisemmäksi mm. materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla.

Lue blogisarjan edellinen osa täältä.

Kysymyksiä? Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi


Leena Tähkämö

 

Energiakatselmusten määräaika lähestyy

Puhdas energia velvoitteet asiantuntijat kentällä

Suurten yritysten energiakatselmusvelvoitteen seuraava määräaika on 5.12.2019. Vielä ehdit varata osaavan asiantuntijan auttamaan katselmusten tekemisessä ja raportoinnissa.

Velvoitteen piiriin kuuluvat yritykset, joiden henkilöstö on yli 250 työntekijää, tai liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa. Lisätietoja velvoitteesta blogissamme.

Pakollisen velvoitteen yhteydessä kannattaa miettiä, miten sitä voi hyödyntää toimintojen tehostamisessa. Energiakatselmuksen tekeminen on erinomainen tilaisuus kartoittaa koko yrityksen energiankulutus ja parhaat mahdollisuudet energiansäästöön. Katselmus auttaa löytämään keinoja pienentämään yrityksen energiankulutusta ja energiakustannuksia.

Energiakatselmuksen on sisällettävä riittävä määrä kohdekatselmuksia edelliseltä neljältä vuodelta. Kohdekatselmuksia voidaan laatia erilaisille kohteille, kuten rakennukselle, rakennusryhmälle, laitokselle tai sen osalle. Yksittäisen kohteen energiankulutuksen tarkka analysointi auttaa yritystä löytämään merkittävimmät ja kustannustehokkaimmat keinot energiansäästöön.

Ota yhteyttä mikäli yrityksesi kaipaa pätevää asiantuntija-apua energiakatselmuksissa ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa.

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi


Leena Tähkämö

 

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 2: Tekstiiliteollisuus  

Tekstiiliteollisuus ympäristövaikutukset

Tekstiiliteollisuus linkittyy ilmastonmuutoskeskusteluun monella tavalla. Toisaalta raaka-aineiden ja lopputuotteiden tuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, toisaalta tekstiilijätteen käsittely ja kierrätys on iso ratkaisematon kiertotalouden kysymys. Alan toimijoilla on paineita parantaa ympäristövastuiden hallinnan tasoa, ilmastovaikutukset etunenässä.

Tekstiiliteollisuuden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää

Tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutukset liittyvät veden- ja energiankulutukseen sekä haitallisten kemikaalien käyttöön koko tekstiilituotteen elinkaaren aikana. Tekstiilien tärkeimpiä ympäristönäkökohtia ovat raaka-aineiden hankinta, värjääminen, vaatteiden viimeistely sekä käytön aikainen veden- ja energiankulutus, joka aiheutuu pesusta, kuivauksesta ja silityksestä. Kuljetukset eri elinkaaren vaiheissa, ompelu, varastointi ja tekstiilijäte aiheuttavat nekin ympäristövaikutuksia mutta niiden merkittävyys on yleensä vähäisempi.

Tekstiilin ilmastovaikutus riippuu käytetystä raaka-aineesta. Esimerkiksi puuvillavaatteen CO2-päästöt painottuvat valmistukseen, jossa erityisesti kehräys-, värjäys- ja kudontaprosessit kuluttavat energiaa. Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää valitsemalla vähäpäästöisempiä raaka-aineita, kehittämällä energiatehokkuutta kaikissa elinkaaren vaiheissa ja käyttämällä kierrätysmateriaaleja. Kierrätysmateriaalin käyttö vähentää tarvetta tuottaa neitseellistä raaka-ainetta ja siten vähentää päästöjä.

Tekstiilijätteen määrää voidaan vähentää välttämällä ylituotantoa ja toisaalta turhaa ostamista. Jos jätteen määrää ei voida vähentää, tulee huolehtia siitä, että jäte hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan raaka-aineena tai energiana ja kaatopaikkasijoittamista vältetään. EU:n jätedirektiivin muutos (2018/851) velvoittaa jäsenmaat järjestämään tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen tekstiilijätteen saatavuus oletettavasti paranee. Hyödyntäminen raaka-aineena voi olla haasteellista erilaisten sekoitemateriaalien vuoksi. Jo tekstiilin suunnittelussa voidaan huomioida materiaalien kierrätettävyys.

Ympäristövastuiden hallinnasta buustia liiketoimintaan

Ilmastohaasteet ja vastuullisuus voivat auttaa tekstiiliyrityksiä kehittämään toimintaansa. Alalla on useita esimerkkejä innovatiivisesta toiminnasta kierrätys- ja hukkamateriaalien käytöstä tekstiilien raaka-aineena, käytettyjen tekstiilien myyntipalveluista ja vaatteiden korjauspalveluista. Toimilla voidaan hakea sekä kustannussäästöjä raaka-ainehankinnoissa että profiloitumista vastuulliseksi brändiksi. Kierrätysmateriaalien käyttö voi auttaa erottautumaan kilpailijoista ja kehittämään ympäristöystävällisen toimijan imagoa.

Vastuullisuustyön lisäksi on viestintä oltava kunnossa. Suomalaisten tekstiilialan yritysten vastuullisuustyössä ja -viestinnässä on paljon parantamisen varaa. Yle uutisoi keväällä, että vain hyvin pieni osa tutkimuksessa mukaan valituista vaateyrityksistä kertoo vastuullisuudesta toiminnassaan edes kohtalaisella tasolla.

Tekstiiliteollisuuden ilmastovaikutukset linkittyvät muihin ympäristö- ja vastuullisuushaasteisiin, kuten luonnonvarojen tuhlaamiseen, veden kulutukseen ja huonoihin työoloihin. Toiminnan ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia on tarkasteltava koko toimintaketjussa. Energiatehokkuuden parantaminen on merkittävä kehityskohde, johon ilmastovaikutukset pitkälti linkittyvät.

Ecobiolta asiantuntijoiden apua

Ecobion asiantuntijat auttavat asiakkaitaan ympäristövaikutusten ja päästöjen mittaamisessa ja arvioinnissa sekä kehittämään toimintaa ympäristöystävällisemmäksi mm. materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla. Autamme myös laajemmissa vastuullisuuskysymyksissä ja -raportoinnissa. Jos nämä asiat ovat teille ajankohtaisia, ottakaa rohkeasti yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin.

 

Lue blogisarjan ensimmäinen osa täältä

Lisätietoja:

info@ecobio.fi

Ecobion asiantuntija Leena Tähkämö

 

Leena Tähkämö

Johtava konsultti

 

Puhdas energia velvoitteet asiantuntijat kentällä

Uusia lakeja edistämään puhtaamman energian käyttöä

Lait hiilen energiakäytön kieltämisestä (416/2019) ja biopolttoaineiden käytön edistämisestä (418/2019) astuivat voimaan 1.4.2019. Uusien lakien myötä Suomessa kielletään hiilen energiakäyttö vuodesta 2029 eteenpäin sekä edistetään biopolttoaineiden käyttöä asettamalla sen jakelijoille jakeluvelvoite. Lisäksi olemassa olevaa lakia biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007) muutettiin nostamalla jakelijoiden jakeluvelvoitetta. Lakimuutokset ovat osa EU:n ja Suomen politiikkaa, joiden tarkoituksena on tukea ilmastoystävällisempien polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa ja liikenteessä.

Hiilen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa kielletään 1.5.2029 alkaen

Hiiltä saa kuitenkin takarajan jälkeen käyttää vielä poikkeusoloissa sekä koekäytössä toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Laki ei myöskään koske tehoreservijärjestelmään kuuluvia voimalaitoksia. Lakia valvoo Energiavirasto, joka voi määrätä hiilen käyttömääriin perustuvan seuraamismaksun, mikäli käyttökiellosta poiketaan.

Biopolttoöljyn toimittajille asetettiin uudessa laissa jakeluvelvoite

Jakeluvelvoitteen mukaan biopolttoöljyn energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittaman kevyen polttoöljyn ja biopolttoöljyn energiasisällön kokonaismäärästä on oltava 3 % vuonna 2021. Prosenttiosuus kasvaa prosentilla joka vuosi vuoteen 2028 asti, jolloin se asettuu 10 prosenttiin. Jakeluvelvoitetta nostettiin myös liikenteen käyttöön toimitettavan biopolttoaineen osalta.

Biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta ei sovelleta valtion varmuusvarastoon eikä jakelijaan, jonka kalenterivuoden aikana kulutukseen toimittama kevyt polttoöljy on enintään miljoona litraa. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriö voi jakelijan hakemuksesta alentaa prosenttiyksikköä tai poistaa lisävelvoitteen hakemuksessa tarkoitetun kalenterivuoden osalta.

Mikäli sinulla on tarkempaa kysyttävää lakimuutoksista tai ilmaston kannalta kestävistä ratkaisuista mm. teollisuuden tai logistiikan aloilta, ole rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihimme: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

Polttolaitosten ympäristösuojeluvaatimuksia uusittu

Uusi valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017) on annettu. Asetuksella pannaan täytäntöön EU:n keskisuuria polttolaitoksia koskeva MCP-direktiivi (2015/2193/EU). Asetus kumosi ns. PIPO-asetuksen eli polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (750/2013).

Asetus astui voimaan 1.1.2018 ja sitä sovelletaan heti uusiin 1-50 MW ja olemassa oleviin 5-50 MW yksiköihin. Asetuksen uusia raja-arvoja ilmaan johdettaville päästöille olemassa olevien 5-50 MW yksiköiden osalta sovelletaan vuodesta 2025 alkaen ja siihen asti sovelletaan siirtymäkauden raja-arvoja. 1-5 MW olemassa oleviin yksiköihin asetusta ja sen uusia päästöraja-arvoja sovelletaan vuodesta 2030 alkaen.

Asetuksessa on vaatimuksia liittyen energiantuotantoyksiköiden rekisteröintiin, päästöraja-arvoihin, savupiipun korkeuden määrittämiseen, meluntorjuntaan, jätevesien käsittelyyn, polttoaineen varastointiin, jätehuoltoon, poikkeustilanteisiin sekä toiminnan tarkkailuun ja raportointiin. Merkittävimmät erot vanhaan lainsäädäntöön ovat uudet päästöraja-arvot ja pienempien (1-5 MW) sekä siirrettävien yksiköiden ottaminen mukaan sääntelyn piiriin. Pienempiä muutoksia on tullut mm. nestemäisten polttoaineiden varastoinnin vaatimuksiin ja päästömittauksiin. Uudessa asetuksessa on myös enemmän vapautuksia, jotka perustuvat yksikön käyttötunteihin, kokoon ja siirrettävyyteen.

 

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään ympäristölainsäädännön kysymyksissä. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa meiltä, info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

Ecobio Manager – Säädösseuranta ja Kemikaalihallinta