Home » Hiilijalanjälki » Sivu 3

Kategoria: Hiilijalanjälki

Yritykset merkittävässä roolissa Agenda2030-tavoitteiden saavuttamisessa Suomessa

kestävä kehitys vihreä kaupunki agenda 2030

Valtioneuvoston kanslia julkaisi toukokuun lopussa raportin YK:n Agenda2030-toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta Suomessa vuosien 2016 ja 2020 välillä. Agenda2030-toimintaohjelma sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka jakautuvat 169 alatavoitteeseen. Tavoitteet käsittelevät muun muassa ympäristöön, ilmastonmuutokseen, terveyteen ja hyvinvointiin, koulutukseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja talouteen liittyviä asioita, joihin jokaisen YK:n jäsenvaltion tulisi kiinnittää huomiota ja jotka tulisi toteuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Raportin mukaan Suomi on yksi parhaiten tavoitteiden toteuttamisessa onnistunut valtio maailmassa. Etenkin sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteista moni on jo lähellä toteutumistaan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta kaikki Agenda2030-ohjelman tavoitteet saadaan toteutumaan paremmin Suomessa. Suurimmat haasteet liittyvät kulutuksen ja tuotannon kestävyyteen, ilmastotoimien tehokkuuteen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Myös terveyteen liittyvät ongelmat, kuten ihmisten lisääntyvä ylipainoisuus, ovat haasteita, jotka vaativat vielä paljon toimia. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, sukupuoliperusteinen syrjiminen ja ero naisten ja miesten palkkatasossa ovat myös asioita, joihin Suomessa on kiinnitettävä huomiota.

Yritykset tärkeä osa tavoitteiden toteuttamista

Samalla, kun kansalaisten tietoisuus Agenda2030-ohjelmasta on lisääntynyt, myös yksityisen sektorin kiinnostus tavoitteisiin on kasvanut. Etenkin suuryritykset ovat kartoittaneet omia kestävän kehityksen tavoitteitaan ja nivoneet YK:n tavoitteet osaksi yrityksen toimintasuunnitelmaa. Kestävän kehityksen arvoista on tullut tärkeä osa yritystoimintaa, ja hallituksen ja yrityssektorin välillä onkin sovittu jo viisi vihreän kehityksen ohjelmaa, joiden avulla Suomi pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tähän mennessä sovitut ohjelmat koskevat muovikassien käytön vähentämistä, autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, öljyjätteen uusiokäytön lisäämistä, sähkökäyttöisten työkoneiden käytön lisäämistä ja kiertotalouden periaatteiden mukaista materiaalitehokkuutta rakennusalalla.

Agenda2030 on helpottanut yritysten sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin ja antanut yrityksille väylän osallistua maailmanlaajuisten ja paikallisten ongelmien ratkomiseen. Raportissa kerrotaankin, että Agenda2030-ohjelma on tehnyt läpimurron Suomen yrityssektorilla, kun entistä useampi yritys on lähtenyt selvittämään toimintaohjelman soveltamista oman yrityksensä toimintaan. Osa yrityksistä on edelläkävijöinä laatinut itselleen myös tieteeseen pohjaavia tavoitteita, joiden avulla ne sitoutuvat esimerkiksi päästövähennyksiin tai muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suuret yritykset ovat olleet erityisen valmiita osallistumaan tavoiteohjelmaan, kun taas monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat vasta selvittäneet mahdollisuuksiaan liittää tavoitteita osaksi toimintaansa.

 

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet FIBS
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden liittäminen osaksi yritystoimintaa isoissa suomalaisissa yrityksissa vuosina 2017-2019. Vuonna 2019, 52% yrityksistä olivat jo ottaneet tavoitteet huomioon. Kysely: FIBS ry.

Raporttiin liitetyn FIBS:n kyselyn mukaan yritykset arvioivat yritystoimintansa kannalta tärkeimmäksi kestävän kehityksen tavoitteeksi toimet ilmastonmuutoksen haitallisuuden torjumiseksi. Myös eettiset tavoitteet ja kiertotalouden toimet nähtiin tärkeinä tavoitteina. Sen sijaan luonnon monimuotoisuuden suojelu sai vain vähän mainintoja erittäin tärkeänä kehitystoimena. Kyselyn mukaan yritykset toivoisivat enemmän lakisääteisiä kannustimia kestävän kehityksen huomioimiseksi yritystoiminnassaan. Lisäksi yritykset kokivat, että yritysvastuun liittäminen osaksi liiketoimintaa on kaikista suurin haaste, minkä lisäksi yritysvastuun mittaaminen koettiin vaikeaksi.

Agenda2030-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteet antavat yrityksille kansainvälisesti hyväksytyn ja valvotun listauksen tärkeimmistä päämääristä, joiden avulla yritys voi kehittää toimintaansa vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi niin sosiaalisesta kuin ympäristönäkökulmastakin. Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat tiekartan ja valmiin suunnan yritystoiminnalle, jonka on sopeuduttava maailmanlaajuisten megatrendien aiheuttamiin muutoksiin.

Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä tavoitteiden saavuttamisessa

Myös Ecobion asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa YK:n tavoitteiden mukaiseksi. Asiantuntijoillamme on osaamista esimerkiksi tuotteiden elinkaarilaskennasta, hiilijalan- ja kädenjäljen laskennasta, kiertotaloudesta, vähähiilisyyden tiekarttojen laatimisesta ja siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450


Mai Kärppä, Ecobio Oy

Lähde: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162268

 

Hiilijalanjälkimenetelmät ja kompensaatio teemana Ecobion aamiaistilaisuudessa

ecobio aamiaistilaisuuden aamupala
Ecobion yritysvastuun aamiaistilaisuuden aamupala 28.1.

Ecobion järjestämän yritysvastuun aamiaistilaisuuden ensimmäiset vieraat saapuivat Helsingin Radisson Blu Royal hotellin tapahtumatiloihin varhain puolikahdeksanaikaan tiistaiaamuna 28.1. Vieraita vastassa oli linnunlaulun täytteinen metsäiseen teemaan koristeltu tila, jossa vieraat saivat verkostoitua aamupalan lomassa. Hotellin vastuullisesti tuotetun aamupalatorin tuorepuurot, smoothiet, sämpylät ja muut suupalat toivat energiaa lähes 100 hengen yleisölle. Vieraiden lisäksi tilaisuuden livestriimausta seurasi aamupäivän aikana lähes 70 yritysvastuusta kiinnostunutta yritystä.

Suurin syy täyteen buukattuun tilaisuuteen taisi kuitenkin olla tilaisuuden erittäin ajankohtainen ja tärkeä teema; yritysten hiilijalanjälki, sen laskemisen ja vähentämisen menetelmät ja kompensaatiotavat. Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys ovat aiheina olleet paljon esillä viimeisen vuoden aikana ja näiden tärkeys ei tässä vaiheessa ole juuri kenellekään epäselvää. Oli kuitenkin ilo nähdä, että aihe kiinnostaa vahvasti niinkin suuri joukko suomalaisia yrityksiä, koosta ja alasta riippumatta.

Vähähiilisyyden haasteet ja mahdollisuudet suomalaisessa elinkeinoelämässä

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Leena Tähkämö
Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Leena Tähkämö.

Päivän puhujina toimivat Ecobion asiantuntijat sekä Fortumin omistaman Puron perustaja, Marianne Tikkanen. Vieraat tervetulleeksi toivotti Ecobion toimitusjohtaja Taru Halla, jonka jälkeen Henrik Österlund, Ecobion konsulttitoiminnan johtaja sekä Leena Tähkämö, ympäristö-, energia-, ja sähkötekniikan johtava konsultti, kertoivat syvemmin yritysten vähähiilisyydestä sekä yrityksen toiminnan ja sen tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälkilaskennasta.

Päivän teeman ajankohtaisuutta korostivat mm. EK:n tuore tutkimus sekä EU:n asettamat tavoitteet ja tukipaketit. EK:n 20.1.2020 julkaistu tuore tutkimus on tunnistanut ilmastoriskejä, joihin suomalaisten yritysten kannattaa varautua. EU:ssa toimivilla yrityksillä on edelleen mahdollisuus toimia vastuullisuudessa edelläkävijöinä. EU julkaisi 14.1.2020 komission hyväksymän ilmastopaketin, jonka tavoitteena on suunnata 1000 miljardin euron investoinnit hiilestä luopumiseen ja ilmastoteknologiaan, tulevan kymmenen vuoden aikana.

Esityksessään Henrik pyysi yleisöltä mielipiteitä siihen, mikä on heidän yrityksensä seuraava ratkaistava haaste vähähiilisyydessä. Kyselyssä tärkeiksi aiheiksi nousivat mm. logistiikka, kompensaatio, hiilijalanjäljen laskenta, rakentaminen, kustannukset ja kannattavuus. Haasteesta riippumatta samat perusasiat koskevat kaikkia vähähiilisyydestä kiinnostuneita yrityksiä. Henrik kiteytti seuraavaksi otettavat askeleet esityksessään:

  • Tarkista ensin yrityksesi osalta arvoketjun ilmastoriskit, vastuullisuusnäkökohdat ja vaikutukset ja tee olennaisuusarvio.
  • Suunnittele ja toteuta ilmastotoimia hiilijalanjälkilaskennalla, kunnianhimoisilla tavoitteilla ja mittareiden asetannalla, käytännön toimilla ja tarvittaessa päästöjen kompensoinnilla. Varmista seuranta
  • Mittaa ja kokoa tulokset suhteessa tavoitteisiin ja vaikuta viestimällä tuloksista sidosryhmille.

Hiilijalanjäljen laskenta ja kompensaatio

Leena muistutti esityksessään hiilijalanjälkilaskennan monivaiheisuudesta ja uskottavuudesta. Erityisen tärkeänä on muistaa läpinäkyvyys laskennassa ja yhteistyö luotettavien sekä asiantuntevien tahojen kanssa, viherpesun ja virheiden välttämiseksi. Leenan kolme muistutusta laskentaa harkitseville:

  • Hiilijalanjälki perustuu elinkaariarviointiin
  • Muista määritellä rajaukset (Scope 1, 2 & 3)
  • Muista muutkin kasvihuonekaasut kuin CO2 –> CO2e

Aamupäivän päätteeksi Marianne Tikkanen käsitteli hiilijalanjäljen kompensaatiota käytännössä, sekä esitti Puro markkinapaikan toimintamallin. Puro on maailman ensimmäinen markkinapaikka hiilidioksidin poistolle. Puron markkinapaikalla tapaavat hiilinegatiiviset hiilenpoiston myyjät ja hiilidioksidivähennysten ostajat. Ostajat saavat kompensaatiosta, tai ”netto-nollauksesta” ns. CORC-sertifikaatteja (eng. CO2 Removal Certificate) joilla vähennyksen todellisuus ja alkuperä voidaan todistaa.

biohiili
Puro jakoi osallistujille biohiiltä pienissä pusseissa. 1g biohiiltä on sitonut 3g hiilidioksidia.

Pitäisikö meidän kompensoida päästöjä?

Hiilijalanjäljen kompensaatio on vähähiilisyyden viimeinen keino, silloin kun hiilijalanjälkeä ei voida vähentää muulla tavoin. On tärkeätä tehdä asioita tärkeysjärjestyksessä. Mariannen mukaan on tärkeätä aloittaa hiilijalanjäljen laskennalla ja käyttää apunaan asiantuntijoita.

  1. Laske päästöt
  2. Vähennä
  3. Poista loput
  4. Kerro siitä, niin että saat seuraajia

Kaikkea ei tarvitse eikä voikaan tehdä heti, tärkeintä on aloittaa jostain jo tänään.

Seuraa tulevia tapahtumiamme blogistamme ja tilaamalla kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme sivun alalaidasta!

 

Tarvitsetko apua hiilijalanjälkilaskennassa, kompensaatiossa tai muissa yritysvastuun ja ympäristöjohtamiseen liittyvissä asioissa? Me autamme!

Ota yhteyttä:

Henrik Österlund, varatoimitusjohtaja & Konsultointipalveluiden johtaja,

henrik.osterlund@ecobio.fi, Puh. 020 756 9457 tai info@ecobio.fi


Kuvat ja teksti: Caisa Lindblom

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma hyväksytty

green deal EU

Euroopan Komissio hyväksyi vihreän kehityksen ohjelman (eng. Green deal), joka tiukentaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen. Lisäksi halutaan suojella ihmiselämää, eläimiä ja kasveja saastumista vähentämällä.

Uudet päästötavoitteet ja ilmastolaki

Komissio on päättänyt kiristää vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 40:stä 50-55 prosenttiin. Lisäksi EU lupaa sata miljardia euroa fossiilisista polttoaineista riippuvaisten jäsenmaiden tukemiseen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. EU pyrkii maailman ensimmäisenä maanosana hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050 tullaan kirjaamaan ilmastolakiin keväällä. (Yle 2019)

Aiemmin luvatut ns. hiilitullit (joiden tarkoitus on välttää tuotannon siirtymistä Euroopasta maihin joissa ilmastopolitiikka ei aiheuta epäympäristöystävälliselle teollisuudelle lisäkustannuksia) lykkääntyvät vuodelle 2021. Edellämainitut ovat vain osa EU:n tavoitteista ja tulevista toimenpiteistä, sillä todellisuudessa vuoteen 2050 tähtääviä toimenpiteitä on kaikkiaan 50. (Yle 2019)

Tulevalla ilmastolailla halutaan tehdä poliittisesta sitouttamisesta oikeudellinen velvoite, joka tukee investointeja ja kestäviä tekoja. Päästövähennysten fokuksena on energiantuotanto, rakentaminen, teollisuus ja liikkuvuus. (Euroopan komissio)

Vuosi 2020 tulee olemaan entistä tärkeämpi vuosi ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ecobiolta apua lakimuutosten seuraamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen

Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua yritysvastuun eri osa-alueilla. Asiantuntijat auttavat teitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa yhteisymmäryksessä yrityksen omien tavoitteiden kanssa. Ecobio Manager palvelun avulla voit kätevästi seurata juuri sinun yritystäsi koskevia säädöksiä, lakeja, standardeja ja määräyksiä. Tarvitsetko apua?

Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi

 


Caisa Lindblom

#Hävikkiviikko – Ruokahävikki vaikuttaa ympäristöön ja talouteen ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Ruokahävikki ilmastonmuutos hiilijalanjälki

Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Tällä viikolla vietämme Suomessa valtakunnallista hävikkiviikkoa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ruokahävikin ja elintarvikejätteen vaikutuksista ympäristöön. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, tämä puolestaan kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

Ruokaketjun eri vaiheet; alkutuotanto, teollisuus, kaupat, ravintolat ja kotitaloudet tuottavat Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa noin 400-500 miljoonaa kiloa hävikkiä vuodessa. EU:n alueella noin 20% tuotetusta ruoasta heitetään pois vuosittain.hävikkiviikko

Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa seuraavasti:

  • kotitaloudet 120–160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat 75–85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • teollisuus 75–105 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65–75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • alkutuotanto 50–60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Ruokatuotannon ilmastovaikutukset 

Ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa vähentää omaa hiilijalanjälkeä ja auttaa luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Tutkimusten mukaan kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmasosa syntyy ruoasta. Turhaan tuotettu ruoka on ylimääräinen kuormitus ympäristölle, sillä ruokatuotanto vaatii mm. paljon maata, energiaa ja vettä. Ruokatuotannosta ja ruoan kuljetuksesta voi syntyä huomattava määrä kasvihuonepäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Näin ollen turhan ruoan tuottaminen lisää kaikkia näitä haittavaikutuksia. Ruokaketjun hävikiksi päätyvän ruuan tuottamisen aiheuttamat vuosittaiset ilmastovaikutukset ovat noin 1000 miljoonaa C02-ekvivalenttikiloa. (Luke 2019, Kuluttaja 2019)

EU:n Agenda 30

Ruokahävikin vähentämiseksi Euroopan komissio on asettanut tavoitteet puolittaa maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä koko ruokaketjussa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi EU on perustanut kestävän kehityksen toimintaohjelman, AGENDA 30, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2015. EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tavoitteen saavuttamiseen ja tällä tulee siten olemaan vaikutuksia myös jäsenmaissa toimiviin yrityksiin.

Ecobio auttaa yrityksiä vähentämään ruokahävikkiä

Mietitkö, miten voisitte yrityksessäsi vähentää hävikkiä ja samalla säästää ympäristöä ja resursseja? Hävikkiä voidaan vähentää muun muassa ennustejärjestelmien, tarkan suunnittelun tai tehokkaan logistiikan avulla. Hävikkiruokaa voi hyödyntää myös biokaasun ja -polttoaineiden tuotannossa. Vaihtoehtoja on monia, me autamme teitä löytämään teille sopivan ratkaisun! Ota yhteyttä!

Yhteystiedot

Puh: +358 (0) 207 569 450
S-posti: info@ecobio.fi

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja, yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.


Caisa Lindblom

Ecobio auttaa rakennushankkeita uuden hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testausjaksolla

Rakentaminen aurinkopanelit pieni hiilijalanjälki

Menetelmän testaus on osa vuonna 2017 julkistettua ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jonka tavoitteena on rakennusten hiilijalanjäljen tuominen osaksi säädösohjausta. (Ympäristöministeriö)

Ympäristöministeriö aloittaa uuden rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testauksen osana vähähiilisen rakentamisen tiekartan toteutusta. Tiekartan päämääränä on rakennusten hiilijalanjäljen liittäminen osaksi säädösohjausta 2020-luvun puolivälissä. Käytännössä tämä tarkoittaisi rakennuslupaa, jossa sovellettaisiin tulevaisuudessa raja-arvoja hiilijalanjäljelle. Vähähiilisen rakentamisen seminaarissa 30.8.2019 Ympäristöministeriöstä todettiin, että keskeistä on mitä vaikutuksia raja-arvoilla saadaan aikaan, jotta niistä ei muodostu alalle pelkkää taakkaa.

Ympäristöministeriö tarjoaa rakennusten arviointimenetelmän testaukseen rakennushankkeille rahallista avustusta. Testausjaksolla halutaan selvittää ennen kaikkea sitä kuinka nykyinen rakennusten hiilijalanjälkilaskennan menetelmäluonnos soveltuu käytettäväksi rakennuksen suunnitteluvaiheen aikana. Ympäristöministeriö aikoo kiinnittää huomiota menetelmän yleiseen toimivuuteen sekä sujuvuuteen osana rakentamisen prosessia.

Ecobio auttaa rakennushankkeita hiilijalanjälkilaskelmien käytännön toteutuksessa.

Meillä on pitkäaikainen kokemus elinkaarilaskelmien toteutuksesta eri menetelmiä noudattaen, ja käytössä olevat laskentatyökalumme ovat sovellettavissa joustavasti esimerkiksi juuri tämänkaltaisiin testauksiin.

Ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin, ja käydään yhdessä läpi kuinka rakennusten hiilijalanjäljen testaukseen kannattaa lähteä mukaan. Menetelmän testauksessa mukana oleville muodostuu ensikäden tietoa siitä, kuinka hiilijalanjälkilaskelmat kannattaa toteuttaa rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa, ja kuinka siinä tehtävillä valinnoilla voi pienentää hiilijalanjälkeä. Testauksessa mukana olevilla tahoilla on myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen millaiseksi menetelmä ja sen soveltamistapa osana säädösohjausta lopulta muotoutuu.

Sähköiset hakemukset YM:n rahalliseen avustukseen testaushankkeille on jätettävä 30.9.2019 mennessä. Hakijalla on oltava tarkoitukseen soveltuva rakennushanke käynnissä tai vastaavasti sovittuna soveltuva kohde. Kaikille avoimen hankehaun kautta otetaan mukaan 15 testauskohdetta. Testaushankkeiden raportointi ja palautteen anto ympäristöministeriölle tehdään kesäkuuhun 2020 mennessä. Testaukseen toivotaan erilaisia rakennushankkeita. Uudis- ja korjausrakennushankkeet ovat tervetulleita. Testaukseen toivotaan myös erikokoisia rakennuskohteita. Rakennuksen suunnittelun on hyvä olla sellaisessa vaiheessa, että käytettävät materiaalit ovat pääpiirteittäin selvillä.

Lue lisää Ecobion toteuttamista hankkeista

 

Henrik Österlund Ecobio Oy

Lisätietoja:

Henrik Österlund

Konsultointiliiketoiminnan johtaja

Puh. 020 756 9457

henrik.osterlund@ecobio.fi

 

Ecobio

Ecobion ilmastokampanja aktivoi osallistujia

Ecobion tiimi osallistui 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Drawdown-ekohaasteeseen 3.-24. huhtikuuta. Kampanjan aikana tiimimme 27 jäsentä vähensivät CO2-päästöjään yhteensä 1 612 kilolla. Ilmastohaasteemme sisälsi monenlaisia käytännön tekoja, kuten 212 lihatonta ateriaa, 503 istutettua puuta*, ja muovijätteen kaatopaikalle päätymisen välttäminen 29 muovijätesäiliön osalta.

Maailmanlaajuisesti ekohaasteeseen osallistui yli 14 000 henkilöä 78 maasta. Koko haasteessa kirjattiin 125 000 ilmastotekoa, joiden yhteenlaskettu vaikutus oli noin 156 tonnia hiilidioksidia. Melkoinen saavutus 3-viikkoisen haasteen aikana!

Entä jos vastaavaa haastetta ylläpidettäisiin jatkuvasti? Yhden vuoden aikana Drawdown-ekohaasteen osallistujat vähentäisivät 2 700 tonnia hiilidioksidia. Tämä vastaa 23 miljoonan kilometrin ajamista (keskimääräiset päästöt 2017 rekisteröidyllä uudella autolla 118,5 g/km).

Mitkä ovat sinun ilmastovaikutuksesi?

Jos kaipaat apua yrityksesi ilmastovaikutusten laskemiseen tai ilmastotiekartan hahmottamiseen, ota yhteyttä asiantuntijoihimme: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

 

*Puuntaimet hankittiin kampanjan aikana, mutta roudan vuoksi istutushommat alkavat vasta maaperän riittävästi lämmettyä.

ilmastovaikutuksia

KeKri, eli ”kestävän rakentamisen kriteerit” -hanke käynnistynyt

”Kestävän rakentamisen kriteerit” -hanke sai osuvasti nimekseen KeKri, sillä se aloitettiin alkusyksystä sadonkorjuun juhlan aikaan. Ecobio on mukana hankkeessa, jossa selvitetään laaja-alaisesti kestävään rakentamiseen liittyviä ohjauskeinoja, arviointimenetelmiä ja indikaattoreita.                

Kestävässä rakentamisessa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat

Rakentamisen kestävyydestä puhutaan paljon ja etenkin viime vuosina aihe on noussut pinnalle. Kestävä rakentaminen on käsitteenä laaja ja vaikeastikin määriteltävä ja se yhdistetään usein energiatehokkuuteen tai ekologisuuteen. Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan kuitenkin laajemmin kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

Kestävässä rakentamisessa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari, maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta aina rakennuksen purkuun ja purkujätteen lajitteluun saakka. Tavoitteena on tuottaa pitkäikäisiä, energia- ja materiaalitehokkaita rakennuksia, joissa on huomioitu taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat. Ympäristönäkökulmaan liittyvät mm. luonnonvarojen säästäminen, uusiutuva energia, materiaalien kierrätys ja hyödyntäminen, päästöt sekä biodiversiteetin suojeleminen. Sosiaalinen ulottuvuus kattaa esimerkiksi rakennuksien viihtyisyyteen, toiminnallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä näkökohtia. Rakennuksien elinkaarikustannukset, tuotettu arvo ja toimintaedellytykset liittyvät kestävän rakentamisen taloudelliseen tarkasteluun.

Hiilijalanjälki keskiössä

Rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa sovelletaan usein hiilijalanjäljen laskentaa. Myös Suomessa hiilijalanjälki on nostettu keskeiseksi kestävän rakentamisen indikaattoriksi. Suomi on sitoutunut EU:n ja kansainvälisten ilmastosopimuksien kautta kunnianhimoisiin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteisiin ja rakennusala on tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävä sektori. Ympäristöministeriö on hahmotellut kansallisessa Rahi-hankkeessa tiekarttaa rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä koskevan sääntelyn käyttöönottamiseen. Sääntelyn osana otettaisiin käyttöön päästökatot, joilla voi olla iso rooli kestävää rakentamista ja rakennusten suunnittelua ohjaavana tekijänä. Muita kestävän kehityksen indikaattoreita ei ole selvitetty yhtä kattavasti, vaikka kestävään ja ekologiseen rakentamiseen liittyy paljon tärkeitä näkökulmia ja indikaattoreita hiilijalanjäljen lisäksi.

KeKri-hankkeessa käsitellään kestävän rakentamisen arviointia laaja-alaisesti

KeKri-hankkeen tavoitteena on selvittää mitkä indikaattorit ovat merkittävimpiä kestävän rakentamisen näkökulmasta ja miten niitä voidaan soveltaa Suomessa. Tarkastelussa huomioidaan rakennusten elinkaariarviointiin kehitetyt erilaiset ohjauskeinot kuten eurooppalaiset standardit, vapaaehtoiset luokitusjärjestelmät ja lainsäädäntö. Kestävyyden arviointia suoritetaan monella eri rintamalla ja tasolla, joten eri menetelmiin ja työkaluihin liittyy väistämättäkin epävarmuustekijöitä, ristiriitoja ja kompromisseja. Tässä hankkeessa kootaan yhteen tällä hetkellä kansallisesti ja kansainvälisesti sovellettavia ohjauskeinoja ja menetelmiä sekä kartoitetaan niihin liittyvät yhtäläisyydet, eroavaisuudet ja epävarmuustekijät. Lisäksi selvitetään miten mahdolliset kasvihuonekaasuille asetettavat päästökatot voivat vaikuttaa muihin kestävän rakentamisen indikaattoreihin ja täten vaikuttaa kestävän rakentamisen muihin näkökohtiin. Hankkeessa on tarkoitus tarkastella kestävää rakentamista ja sen arviointiin käytettäviä menetelmiä laajana kokonaisuutena, huomioiden indikaattorien ja menetelmien soveltuvuus Suomen olosuhteisiin, tavoitteisiin ja lainsäädäntökehykseen.

Hanke valmistuu keväällä 2019

Hanke toteutetaan Rakennusteollisuus RT ry:n aloitteesta. Projekti käynnistettiin ohjausryhmän palaverilla alkusyksystä. Ohjausryhmässä on mukana edustajia mm. Rakennusteollisuus RT ry:stä, ympäristöministeriöstä, RAKLIsta, SKOL ry:stä ja rakennusalan yrityksistä. Selvitys koostuu viidestä eri osakokonaisuudesta, joista kootaan lopuksi yhtenäinen raportti. Ecobio vastaa hankkeen selvitysvaiheesta. Selvitysvaiheen jälkeen työssä arvioituja kestävän rakentamisen indikaattoreita pilotoidaan tulevien rakennushankkeiden yhteydessä. Selvitysosuuden on suunniteltu valmistuvan keväällä 2019, jonka jälkeen käynnistetään pilotointivaihe. Hankkeesta viestitään säännöllisesti hankkeen aikana, etenkin eri osakokonaisuuksien valmistuessa. Stay tuned!

 

Lisätietoa hankkeesta:

Pia Välitalo, Ecobio Oy

Johtaja, kestävän kehityksen konsultointipalvelut

puh. 020 756 9453, pia.valitalo@ecobio.fi

 

Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT ry

Ympäristö- ja energiajohtaja

puh. 050 469 2021, pekka.vuorinen@rakennusteollisuus.fi