Avainsana: ympäristö

27. 3. 2020

Ecobion asiakasprojektille vuoden YVA-palkinto 2020

Koverharin sataman ilmakuva (Hangon Satama Oy)

YVA ry myöntää joka vuosi Hyvä YVA -palkinnon vaikutusten arvioinnin kannalta esimerkillisestä ja ansiokkaasta menettelystä. Hangon Satama Oy:n ja Väyläviraston Koverharin sataman laajennushankkeelle myönnettiin vuoden 2020 Hyvä YVA -palkinto. Ecobio toimi hankkeessa YVA-konsulttina ja vastasi ympäristövaikutusten arvioinneista ja ohjausryhmätyöstä.

Koverharin sataman YVA-menettely

Koverharin sataman YVA-menettely käynnistyi talvella 2017. Hankkeelle kasattiin ohjausryhmä, joka ohjasi YVA-menettelyä, sekä seurantaryhmä, jota tiedotettiin YVA-menettelyn kulusta. YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa (YVA-ohjelma) esitetään ympäristövaikutusten arviointien rajaukset ja menetelmät. YVA-ohjelmaa valmisteltiin keväällä ja se tuli vireille toukokuussa 2017, vain muutama viikko uuden YVA-lain (252/2017) voimaantulon jälkeen. Näin Koverharin sataman YVA-hankkeesta tuli Uudenmaan ELY-keskuksen ensimmäinen uuden lain mukainen hanke. Hanketta esiteltiin yleisölle ensimmäisen kerran elokuussa 2017.

YVA-menettelyn toinen vaihe (YVA-selostus) pitää sisällään ympäristövaikutusten tunnistamisen ja merkittävyyden arvioinnin. YVA-selostus käynnistettiin syksyllä 2017. Arviointeihin liittyi kuitenkin tarve Natura 2000 -alueeseen liittyville luontokartoituksille, jotka voitiin suorittaa vasta seuraavana kesänä. Natura-arvioinnin suoritti Kala- ja vesitutkimus Oy. Vaikutusten arviointi jatkui vasta kesällä 2018, jonka jälkeen YVA-selostus viimeisteltiin syksyllä. Tuloksia esiteltiin yleisölle keväällä 2019 ja ELY-keskus antoi YVA-selostuksesta perustellun päätelmänsä kesäkuussa 2019. Tällä hetkellä hankkeelle haetaan vesilupaa uusien laiturien rakentamiselle ja vesialueiden ruoppaukselle.

YVA-menettely oli hyvin laaja, sillä Hangon Satama Oy:n tarkoituksena on ottaa vanhan terästehtaan teollisuussatama kaupalliseen käyttöön, rakentaa satamaan jopa neljä uutta laituria ja syventää satamaan johtava väylä kulkusyvyydeltään 14 metriin. Hankkeessa arvioitiin yhteensä kuutta eri toteutusvaihtoehtoa. Hankkeesta teki poikkeuksellisen myös sen ainutlaatuinen ympäristö. Hankealue sijaitsee suojellulla Natura-alueella ja sen läheisyydessä on luonnonsuojelualueita, rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita sekä vedenoton kannalta tärkeä pohjavesialue.

YVA ry:n perusteet palkinnon myöntämiselle

Vaikutusten merkittävyyden arviointi on tärkeässä roolissa Koverharin sataman laajennuksen arviointiselostuksessa. Vaikutukset on arvioitu kattavasti noudattaen merkittävyyden arvioinnin periaatteita. Selkeällä raportoinnilla merkittävät vaikutukset nousevat arvioinnissa myös erityisen hyvin esiin. Arvioinnissa on mahdollisuus seurata konkreettisten lieventämiskeinojen merkitystä vaikutusten muodostumiseen ja hankkeen suunnitteluun. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu ilman suunniteltuja lieventämiskeinoja ja niiden kanssa.

Koverharin sataman laajennushankkeen YVA-aineisto on selkeästi ja lukijaystävällisesti toteutettu. Vaikutusten arvioinnin pääkohdat ja ydinasiat on koottu arviointiselostukseen, jota täydentävät lukuisat erillisselvitykset.

Ecobio vastasi YVA-menettelyn toteutuksesta ja vaikutusarvioinneista

Ecobion konsultit Masi Mailammi ja Inka Voutilainen vastasivat hankkeen toteuttamisesta. Mailammi toimi hankkeen projektipäällikkönä ja Voutilainen vastasi merkittävimpien ympäristövaikutusten arvioinneista.

”Erityisen tyytyväinen voi olla siitä, että todella laajat selvitykset ja arvioinnit saatiin tiivistettyä selkeäksi YVA-selostukseksi. Lisäksi olen tyytyväinen hankkeen ohjaus- ja seurantaryhmien työskentelyyn. Ohjausryhmä koostui valtion ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisista ja heidän asettamat tiukat vaatimukset tekivät arvioinnista todella kattavan. Myös YVA-menettelyn vaikuttavuus näkyi hankkeessa hyvin: yksi hankevaihtoehto todettiin vaikutusten arvioinnin perusteella huonoksi, joten se korvattiin uudella, ympäristön kannalta paremmalla vaihtoehdolla.” – Masi Mailammi, hankkeen projektipäällikkö, Ecobio.

Yhteystiedot

Masi Mailammi, Johtava konsultti, Ecobio Oy

masi.mailammi@ecobio.fi

puh. 0207562300

6. 3. 2020

Arktisten soiden hiilensidontakyky voi muuttua ilmaston lämmetessä

Kuva tutkimusalueelta Ruotsissa. Kuva: Sanna Piilo

Arktisten soiden merkitys hiilinieluna on merkittävä

Noin puolet maaperän hiilivarastoista sijoittuu arktiselle ikirouta-alueelle. Pohjoisten soiden hiilivarasto on suurin heti meriekosysteemien jälkeen ja niiden sitoman hiilen määrä on noin kaksinkertainen ilmakehän hiilivarastoon verrattuna. Soiden hiilivarastot ovat esimerkiksi metsiin verrattuna huomattavan pitkäikäisiä, jopa useita tuhansia vuosia, minkä vuoksi soilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnassa.

Arktiseen suoturpeeseen on varastoitunut hiiltä hitaan maatumisprosessin myötä viimeisimmän jäätiköitymismaksimin jälkeen noin 1035 miljardia tonnia. Vaikka soiden merkitys muuttuvassa ilmastossa on huomattava, niiden tutkimus on toistaiseksi ollut vielä hajanaista ja soilta otettujen näytteiden määrät pieniä. Tämä voi vääristää soiden ominaisuuksista laadittujen mallien tuloksia, sillä sijainniltaan toisiaan lähekkäistenkin soiden tiedetään eroavan huomattavasti ekologialtaan. Myös esimerkiksi IPCC:n ilmastoraportit sivuuttavat soiden merkityksen ilmastonmuutosmalleissaan lähes kokonaan.

Uutta tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintamiseksi

Helsingin yliopistolla on aloitettu poikkeuksellisen laaja, Suomen Akatemian rahoittama monivuotinen tutkimusprojekti, jonka tarkoitus on kartoittaa arktisia soita aiempaa huomattavasti laajemmin. Kansainvälinen tutkimusryhmä on kairannut turvenäytteitä subarktiselta alueelta noin viidestäkymmenestä tutkimuspisteestä, mikä on harvinaisen suuri otos. Näytesuot sijaitsevat Kanadassa, Huippuvuorilla, Luoteis-Venäjällä sekä Suomen ja Ruotsin Lapissa. Soilta kerätyt näytteet ajoitetaan ja niistä tutkitaan kasvillisuuden, kosteusolosuhteiden ja hiilen ja typen määrän vaihtelua suhteessa menneisiin ajanjaksoihin. Tutkimusnäytteiden syvimpien kerrosten ikä vaihtelee useista tuhansista vuosista satoihin vuosiin, mikä mahdollistaa tutkittavien tekijöiden vertailun tunnettuihin, menneisiin ilmastovaihteluihin. Suuren näytemäärän ansiosta saman ajanjakson tuloksia voidaan verrata usean eri suon ja alueen välillä.

Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten etenkin tunnetut lämpimät ajanjaksot ovat vaikuttaneet suoturpeen ominaisuuksiin ja onko viimeisin, noin 1980-luvulta alkanut voimakas lämpeneminen jo nähtävissä tutkimussoilla. Menneitä reaktioita tutkimalla voidaan mallintaa, miten soiden kasvillisuus, hydrologia ja hiilensidontakyky muuttuvat ilmaston lämmetessä entisestään.

Viimeisten vuosikymmenten lämpeneminen on jo nähtävissä

Ecobion uusi ympäristösuunnittelija Mai Kärppä on ollut tutkimusprojektissa osallisena oman pro gradu -tutkielmansa myötä. Kärpän graduun on valittu yhteensä 15 turvenäytettä, joista keskitytään tutkimaan hiilikertymää ja vertaamaan sitä viimeisten vuosituhansien ilmastovaihteluihin.

Tähänastisen tutkimustiedon mukaan osa soista on sitonut hiiltä paremmin lämpiminä kuin kylminä ajanjaksoina. Myös Kärpän tutkimuksen mukaan alustavasti näyttäisi siltä, että hiilikertymä on kasvanut pienen jääkauden (v. 1450–1850) jälkeen ja se on voimistunut viimeisten noin 50 vuoden aikana merkittävästi. Ilmaston lämpeneminen näyttäisi siis kasvattavan soiden hiilinielua.

Toisaalta viimeisten vuosikymmenten ennätyksellisen voimakas lämpeneminen on myös muuttanut ja muuttaa edelleen soiden kosteusolosuhteita ja kasvillisuutta nopeasti, mikä voi vaikuttaa soiden kykyyn sitoa hiiltä ja toimia hiilen nettonieluna. Soiden muuttuminen aiempaa kosteammiksi tai kuivemmiksi vaikuttaa siihen, kuinka paljon hiiltä ne voivat vapauttaa hiilidioksidina tai metaanina verrattuna kasvien sitoman hiilen määrään. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa ja sen myötä ilmaston lämmetessä myös soiden vanhat hiilikerrokset pääsevät uudelleen osaksi mikrobien hajotusprosessia, kun ikirouta sulaa, jolloin soilta voi vapautua entistä enemmän hiiltä takaisin ilmakehään.

Arktisten soiden vasteet ilmaston lämpenemiseen eivät ole aina suoraviivaisia, minkä vuoksi soihin liittyvää tutkimustietoa tarvitaan erityisen paljon. Ilmastonmuutoksen hillintä on siis myös soiden hiilinielun säilyttämisen kannalta merkityksellistä, sillä soiden ekologian muuttuessa nopeasti lämpenemisen myötä suon sisäiset mekanismit eivät ehkä enää pysty toimimaan yhtä tehokkaasti kuin aiemmin ja suosta voi tulla nielun sijaan hiilen lähde.

Ecobion asiantuntijat auttavat kehittämään ratkaisuja, joilla yritykset voivat omalta osaltaan pienentää hiilijalanjälkeään ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri tavoin. Tarvitsetko apua ilmastovaikutusten arvioinneissa tai hiilijalanjäljen laskennassa ja kompensoinnissa? Ota yhteyttä!

Mai Kärppä

Ympäristösuunnittelun harjoittelija, Ecobio Oy

Lähteet:

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/environmental-change

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/euroopan-soiden-kuivuminen-voi-vaarantaa-merkittavan-hiilinielun

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/pohjoisen-suot-varastoivat-ilmaston-lammetessa-enemman-hiilta

7. 2. 2020

Luonnonsuojelulaki uudistuu

Suomen yli 20 vuotta vanhaa luonnonsuojelulakia (1096/1996) ollaan uudistamassa. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2010 tekemän toimivuusarvioinnin mukaan nykyinen luonnonsuojelulaki kaipaa selkeyttämistä ja keinojen vahvistamista, sillä laki ei tällä hetkellä ole riittävän vaikuttava luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen näkökulmasta. Toimivuusarviointi ajantasaistetaan lakiuudistusta varten huhtikuun 2020 loppuun mennessä, minkä pohjalta hallituksen on määrä valmistella lakiesitys loppuvuodesta 2021.

Uudistuksella haetaan ratkaisua biodiversiteettikadon pysäyttämiseksi

Luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee maailmanlaajuisesti eikä suurta osaa biodiversiteettisopimuksen mukaisista Aichi tavoitteista tulla saavuttamaan tavoiteaikataulussa. EU:n biodiversiteettistrategiaan on kirjattu tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden tilan heikkeneminen EU:ssa vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta tätä tavoitetta ei tulla EU:ssa eikä Suomessa saavuttamaan.

Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinoista, sillä se suojelee yksittäisiä lajeja, luontotyyppejä ja luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. Lain tavoitteita ovat muun muassa biodiversiteetin ylläpitäminen, maisema-arvojen vaaliminen ja luonnonvarojen kestävän käytön tukeminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen.

Uuden luonnonsuojelulain on tarkoitus nivoutua entistä tiiviimmin osaksi muuta ympäristölainsäädäntöä ja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tähtääviä keinoja. Uudistuksen yhteydessä valmistellaan myös uusi laki luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä sekä pilotoidaan ekologisen kompensaation edellytyksiä lainsäädännön näkökulmasta. Ekologinen kompensaatio edellyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuneen haitan hyvittämistä lisäämällä monimuotoisuutta jollain toisella alueella. Kompensaatio on kuitenkin haittojen vähentämishierarkian mukaisesti viimeinen keino, joten sitä ei aiota erityisesti painottaa lainsäädännössä.

Näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksesta kartoitetaan kyselyn avulla

Uudesta laista pyritään saamaan mahdollisimman kattava, minkä vuoksi ympäristöministeriö julkaisi tammikuun lopussa verkkosivuillaan kansalaisille suunnatun kyselyn, joka kartoittaa näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksista. Kyselyyn voi vastata 21.2.2020 asti. Kyselyn on tarkoitus toimia ministeriön kuulemis- ja keskustelutilaisuuksien lisäksi pohjana lakiuudistuksen valmistelulle. Lakiuudistusta on nimetty valmistelemaan useita projektiryhmiä, joiden etenemistä monialainen sidosryhmistä ja viranomaisista koostuva ohjausryhmä valvoo.

Tarvitsetko apua yrityksesi biodiversiteettivaikutusten tunnistamiseksi?

Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi

15. 1. 2020

Euroopan ympäristön tila ja tulevaisuus – SOER 2020

Joka viides vuosi Euroopan ympäristökeskus, EEA, julkaisee merkittävän raportin, joka kertoo mihin suuntaan ympäristön tila on kehittymässä eri puolilla Eurooppaa. SOER 2020 on Euroopan ympäristökeskuksen kattavin tähän mennessä tehty integroitu arvio, joka tarjoaa ikkunan eri maiden ympäristötilan tarkasteluun. Raportissa käsitellään Euroopan maiden ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä sekä selvitetään vaadittavia ratkaisuja ja toimenpiteitä.

Ympäristöhaasteet maailmanlaajuisia

Viimeisten 18 kuukauden aikana julkaistut tärkeimmät ilmastonmuutosta (IPCC), biodiversiteettiä (IPBES) ja luonnonvaroja (IRP) käsittelevät globaalit raportit näyttävät kaikki, että nykyiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät sekä elintavat ovat kestävän kehityksen vastaisia.

Vuoteen 2050 mennessä maailman väestön on odotettu kasvavan 10 miljardiin johtaen mm. veden kysynnän kasvuun 55 prosentilla, resurssien käytön jopa kaksinkertaistumiseen (2060 mennessä) ja energian kysynnän lisääntymiseen 30 prosentilla (2040 mennessä). Ympäristön pilaantumiseen liittyvät sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat ovat jo kolme kertaa tavallisempia kuin esim. AIDS ja malaria. Nämä uhat voivat kuitenkin moninkertaistua, mikäli paineet johtavat tärkeiden ekosysteemien, kuten arktisten alueiden, koralliriuttojen ja Amazonin sademetsien romahtamiseen. Yhteiskuntamme ovat maailmanlaajuisesti riippuvaisia tällaisista ekosysteemeistä. Kehityskulun kääntäminen edellyttää radikaaleja muutoksia ja toimenpiteitä tämän vuosikymmenen aikana, jotta voimme säilyttää ihmisille, eläimille ja luonnolle suotuisat elinolosuhteet.

SOER 2020 raportti

SOER 2020 -raportti keskittyy järjestelmätason haasteisiin ja muutoksiin, jotka EU:n ja sen jäsenmaiden on ratkaistava. EU:n vuoden 2050 vision saavuttaminen edellyttää muutoksia valtioiden, yritysten ja kansalaisten toimintaan ja vaikuttavuuteen.

Raportti koostuu neljästä pääsääntöisestä osasta. Osat 1–3 korostavat Euroopan kohtaamien ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä. Osa 4 keskittyy sellaisten ratkaisujen ja toimenpiteiden selvittämiseen, jotka voisivat johtaa tavoitteiden saavuttamiseen.

Euroopan ympäristön tila ja tulevaisuus

Eurooppa kuluttaa tällä hetkellä enemmän resursseja ja heikentää maailman ympäristön tilaa enemmän kuin suuri osa muista alueista maailmassa. Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan vaatii nopeaa ja laajaa ympäristön kuormittamisen vähentämistä. Euroopaan kansalaisilla on edessä ympäristöön liittyviä ongelmia enenemissä määrin, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, resurssien liikakäyttö, ilmaston lämpeneminen ja ympäristöstä johtuvia terveys- ja hyvinvointiriskejä.

EU on viime vuosien aikana työstänyt useita strategisia toimintakehyksiä, jotka keskittyvät EU:n talouden ja järjestelmien, kuten liikkumisen ja energiatehokkuuden, kehittämiseen, luonnon ja talouden tasapainon saavuttamiseksi. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tukevat ja täydentävät EU:n tavoitteita asettaen maailmanlaajuisia kehyksiä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Joulukuussa 2019 Euroopan komission hyväksymä vihreän kehityksen ohjelma tiukensi EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen.

EU:n ympäristöpolitiikkaa ohjaa tällä hetkellä seitsemännen EAP:n (Environment Action Programme 2020) kolme poliittista prioriteettia:

EU:n luontopääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen
EU:n alueen muuttaminen vihreäksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi
EU:n kansalaisten suojelu ympäristöön liittyviltä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvilta riskeiltä

Eurooppa on edistynyt hyvin resurssitehokkuuden ja kiertotalouden suhteen. Materiaalien kulutus on vähentynyt ja resurssien tehokas käyttö parantunut. Tällä on ollut positiivisia vaikutuksia myös bruttokansantuotteen kasvuun. (Ympäristötiedon foorumi)

Euroopan luontopääoma

SOER 2020 -raportin mukaan Euroopan luontopääomaa ei tähän mennessä ole onnistuttu turvaamaan 7. EAP:n tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka Eurooppa on saavuttanut tavoitteensa suojeltujen maa- ja merialueiden osoittamisessa, muiden lajien osalta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ei näytä olevan saavutettavissa vuoden 2020 aikana. Luonnon monimuotoisuuden vähentämistä aiheuttavia haitallisia päästöjä on saatava vähennettyä merkittävästi tulevien vuosien aikana.

Ainoastaan pienellä osalla suojelluista lajeista (23%) ja elinympäristöistä (16%) suojelun taso on suotuisa. 62% Euroopan ekosysteemeistä altistuu liiallisille typpipitoisuuksille, mikä johtaa rehevöitymiseen ja elinympäristöjen muuttumiseen. Ihmisille ja luonnolle tärkeät hyönteiset ja pölyttäjät ovat vähentyneet huomattavasti. Esimerkiksi perhoset ovat vähentyneet 39% vuodesta 1990. Suomessa 12% eliölajeista ja 48% luontotyypeistä ovat tällä hetkellä uhanalaisia. Itämeri on yhä Euroopan saastunein merialue, jonka vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. (Ympäristötiedon foorumi, SOER 2020 )

Luonnon turvaamiseksi EU:lla on työn alla aloite vuoteen 2030 ulottuvasta biodiversiteettistrategia. Aloitteessa esitetään, että EU sitoutuu pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen ja säilyttämään ja ennallistamaan ekosysteeminsä. Aloitteesta on mahdollista antaa palautetta 20.1.2020 asti.

Mitä seuraavaksi?

Kestävän kehityksen tavoitteiden ja luonnon ja yhteiskuntien tasapainon saavuttamiseksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tehokkaampi täytäntöönpano on välttämätöntä. Eurooppa ei kuitenkaan voi saavuttaa kestävyystavoitteitaan eristyksissä muusta maailmasta. Kehityskulun muuttaminen riippuu ratkaisevasti ympäristölainsäädännön kunnianhimoisuudesta sekä uusista innovaatioista, jotka johtavat uudenalaisiin ajattelu- ja elintapoihin. Tämä edellyttää, että yhteiskunnat ja yritykset tunnistavat mahdolliset riskit ja vaikutukset sekä suunnittelevat keinoja niihin varautumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Euroopalla on ainutlaatuinen tilaisuus näyttää maailmanlaajuisesti, miten kestävyystavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Tarvitseeko yrityksesi apua ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi? Ympäristöasiantuntijamme auttavat teitä!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

Ecobio – liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

Caisa Lindblom

Blogitekstin pääasiallisena lähteenä on käytetty SEOR 2020 raporttia ja sen suomenkielistä tiivistelmää

Katso koko raportti: https://www.eea.europa.eu/publications/soer-2020

Katso suomenkielinen tiivistelmä: https://www.eea.europa.eu/fi/publications/euroopan-ymparisto-tila-ja-nakymat

30. 12. 2019

Miten osoittaa satamatoiminnan ympäristöystävällisyyttä?

Tiesitkö että satamatoiminnallekin on mahdollista laatia ympäristöseloste? Ruotsissa perustettu ja kansainvälisesti toimiva EPD International (www.environdec.com) on määritellyt tuoteryhmäsäännöt satamatoimintojen ympäristöselosteiden laatimiseen jo 2018. Ensimmäinen näitä sääntöjä noudattava satamatoiminnan ympäristöseloste on julkaistu tänä vuonna Bilbaon satamatoiminnasta. Katso Bilbaon satamatoiminnan ympäristöseloste.

Mikä on ympäristöseloste?

Ympäristöselosteella voidaan esitellä tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksia, jotka perustuvat elinkaariarviointiin. Ympäristöselosteiden yhdenmukaistamiseksi joillekin tuotteille, tuoteryhmille tai palveluille on laadittu tuoteryhmäsääntöjä, jotka määrittävät tarkemmin, miten seloste ja sen taustalla oleva laskenta tehdään. Tuoteryhmäsäännöt edesauttavat eri selosteiden tulosten vertailua.

Ympäristöseloste auttaa tunnistamaan merkittävimmät ympäristövaikutukset. Kun tiedetään, mikä aiheuttaa vaikutuksia eniten, pystytään toimenpiteitä kohdistamaan ja ympäristövaikutuksia pienentämään tehokkaasti. Ympäristöseloste on yksi tapa osoittaa ympäristöasioiden hallintaa.

Bilbaon satamatoiminnan ympäristöseloste on herättänyt kiinnostusta vierailijoissa, mediassa sekä muissa satamissa. Kannustamme muita satamia mukaan arvioimaan oman toimintansa ympäristövaikutuksia.

Ecobion asiantuntijat auttavat löytämään oikean ratkaisun

Ecobion ympäristöasiantuntijat laativat ympäristöselosteita sekä satamille, rakennustuotteille että muille tarvittaville toiminnoille. Satamatoiminnan ympäristöystävällisyyttä voi osoittaa muillakin tavoilla kuin ympäristöselosteen avulla, esimerkiksi standardeilla, hiilijalanjäljen kompensoinnilla tai ympäristöstrategioilla. Me autamme sinua löytämään oikeat ratkaisut!

Ota yhteyttä

indo@ecobio.fi

Leena Tähkämö

Ecobio – liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

12. 12. 2019

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma hyväksytty

Euroopan Komissio hyväksyi vihreän kehityksen ohjelman (eng. Green deal), joka tiukentaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen. Lisäksi halutaan suojella ihmiselämää, eläimiä ja kasveja saastumista vähentämällä.

Uudet päästötavoitteet ja ilmastolaki

Komissio on päättänyt kiristää vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 40:stä 50-55 prosenttiin. Lisäksi EU lupaa sata miljardia euroa fossiilisista polttoaineista riippuvaisten jäsenmaiden tukemiseen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. EU pyrkii maailman ensimmäisenä maanosana hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050 tullaan kirjaamaan ilmastolakiin keväällä. (Yle 2019)

Aiemmin luvatut ns. hiilitullit (joiden tarkoitus on välttää tuotannon siirtymistä Euroopasta maihin joissa ilmastopolitiikka ei aiheuta epäympäristöystävälliselle teollisuudelle lisäkustannuksia) lykkääntyvät vuodelle 2021. Edellämainitut ovat vain osa EU:n tavoitteista ja tulevista toimenpiteistä, sillä todellisuudessa vuoteen 2050 tähtääviä toimenpiteitä on kaikkiaan 50. (Yle 2019)

Tulevalla ilmastolailla halutaan tehdä poliittisesta sitouttamisesta oikeudellinen velvoite, joka tukee investointeja ja kestäviä tekoja. Päästövähennysten fokuksena on energiantuotanto, rakentaminen, teollisuus ja liikkuvuus. (Euroopan komissio)

Vuosi 2020 tulee olemaan entistä tärkeämpi vuosi ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ecobiolta apua lakimuutosten seuraamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen

Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua yritysvastuun eri osa-alueilla. Asiantuntijat auttavat teitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa yhteisymmäryksessä yrityksen omien tavoitteiden kanssa. Ecobio Manager palvelun avulla voit kätevästi seurata juuri sinun yritystäsi koskevia säädöksiä, lakeja, standardeja ja määräyksiä. Tarvitsetko apua?

Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi

Caisa Lindblom

20. 11. 2019

Ekologinen kompensaatio luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi

Suomen Ympäristökeskus, SYKE, julkaisi tänään (20.11.2019) ekologisen kompensaation oppaan (Policy brief). Ekologisella kompensaatiolla yritykset voivat tukea luonnon monimuotoisuuden suojelua. Kompensaatiossa ihmisen luonnolle aiheuttama haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta. (SYKE 2019)

Ekologinen kompensaatio

Ekologinen kompensaatio, eli luontohyvitysten tuottaminen toisaalla, tehdään ennallistamalla, kunnostamalla tai suojelemalla elinympäristöjä. Ekologinen kompensaatio on keino, silloin kun haittojen vähentäminen haitan syntypaikalla ei ole mahdollista. Kompensaatio voi olla esimerkiksi maatalouden perinneympäristöjen kunnostamista, ojitettujen soiden ennallistamista tai metsien lahopuun lisäämistä. Maksajana toimii lähtökohtaisesti haitan aiheuttaja, esimerkiksi yritys, kunta tai valtio. Ekologisen kompensaation tapa, määrä ja hinta pitää perustua luontotyypin uhanalaisuuteen, harvinaisuuteen sekä kunnostamisen ja ennallistamisen keinoihin. Kompensaatiolla tulee myös mahdollisuuksien mukaan hillitä ilmastonmuutosta. (SYKE 2019)

Kompensaation eri osapuolia ovat viranomainen, välittäjä, yritys, maaomistaja ja kansalaiset. Alla näet eri osapuolten roolit.

Kompensaatiomenettelyn eri osapuolten roolit. Kuva: SYKE 2019

Kompensaatiolla halutaan kannustaa yrityksiä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ennakoivasti, sillä kompensaatio aiheuttaa yrityksille kustannuksia. Erityistä kiinnostusta ekologiseen kompensaatioon on esiintynyt yrityksissä, joiden toiminta muuttaa maankäyttöä ja jotka tarvitsevat toiminnassaan ympäristölupaa.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuus, eli elollisen luonnon (eläimistä kasveihin) lajirunsaus vähenee hälyttävästi. Suomessa jo joka yhdeksäs eliölaji on uhanalinen. Merkittävin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. (Ympäristöministeriö 2019, SYKE 2019) Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä maapallon elämän edellytyksen turvaamiseksi. Monet lajit ovat elintärkeitä ekosysteemien toiminnan kannalta.

Lainsäädäntö

Ekologiset kompensaatiot ovat mukana EU:n biodiversiteettistrategiassa ja suomalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelmassa vuosina 2013-2020. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2020 mennessä (Ympäristö 2019, Ympäristöministeriö 2019). Tämän hetkinen EU tason lainsäädäntö velvoittaa kompensoimaan Natura-alueiden heikennykset.

Ecobion asiantuntijat edelläkävijöitä

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Inka Voutilainen ovat tällä hetkellä Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden asiantuntijoita, jotka voivat auttaa yritystäsi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen selvityksissä, yrityksenne toiminnan vaikutusten arvioinneissa sekä auttaa ekologisessa kompensaatiossa.

Kysymyksiä? Ota yhteyttä

info@ecobio.fi

Caisa Lindblom

Löydät koko oppaan täältä

12. 11. 2019

Ilmastolaki ja 2050-ilmastostrategia uutisia

Shutterstock

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli maanantaina (11.11.2019) 2050-ilmastostrategian (pitkän aikavälin ilmastostrategia) tueksi tehtävistä laskelmista.

Skenaariolaskelmat on tehty PITKO- ja MALULU-selvitysten pohjalta. Kyseiset laskelmat käsittelevät kasvihuonekaasujen päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050. Uusissa laskelmissa on huomioitu erilaisten skenaarioiden hiilineutraaliustavoite 2035. Työryhmä kuuli kokouksessa VTT:tä ja Lukea. Lopullisia tuloksia tullaan hyödyntämään päästövähennystoimien valmistelussa sekä EU:lle toimitettavan kansallisen 2050- vähäpäästöisyysstrategian (LTS) laadinnassa.

Ministerityöryhmä käsitteli myös luonnosta Kansalliseksi energia- ja ilmastosuunnitelmaksi (NECP), joka on toimitettava EU:n komissiolle tämän vuoden aikana. Jäsenmaiden on luotava kansalliset suunnitelmat vuoden 2030 asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi.

Tämän lisäksi ministerityöryhmä sai katsauksen kestävän kehityksen verouudistuksen valmisteluista. Verouudistuksen sisältö:

liikenteen verotuksen ja energiaverotuksen uudistukset
kiertotalouden edistäminen verotuksella
kaivosveron päästöihin perustuvan kulutusveron ja yritystukien karsiminen

(Ympäristöministeriö 2019)

Ilmastolakiin tulevat muutokset

Samalla hallitusohjelmassa linjattu ilmastolain uudistus on käynnistetty. Uudistus käynnistetään kuuntelemalla kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen ilmastolain tulisi olla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä vahvistaa lakia.

Hallitusohjelman mukaisesti ilmastolain ohjausvaikutusta tullaan vahvistamaan. Vuoden 2050 tavoitetta päivitetään ja ilmastolakiin lisätään vuosien 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet. Ilmastolakiin otetaan myös mukaan maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Ympäristöministeriö on avannut kyselyn, jolla haetaan näkemyksiä ilmastolain uudistuksesta. Kyselyn ja työpajojen tulokset toimivat ilmastolain helmi-maaliskuussa tehtävien linjausten pohjana. Hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021. (Ympäristöministeriö 2019)

Tiedätkö miten muutokset vaikuttavat yritystoimintaanne? Tarvitsetko apua kestävän kehityksen säädösten ja lakimuutosten hallinnassa?

Asiantuntijamme ovat aina apunasi. Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä! info@ecobio.fi

Aiheesta uutisoi aiemmin Ympäristöministeriö

10. 9. 2019

#Hävikkiviikko – Ruokahävikki vaikuttaa ympäristöön ja talouteen ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Tällä viikolla vietämme Suomessa valtakunnallista hävikkiviikkoa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ruokahävikin ja elintarvikejätteen vaikutuksista ympäristöön. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, tämä puolestaan kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

Ruokaketjun eri vaiheet; alkutuotanto, teollisuus, kaupat, ravintolat ja kotitaloudet tuottavat Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa noin 400-500 miljoonaa kiloa hävikkiä vuodessa. EU:n alueella noin 20% tuotetusta ruoasta heitetään pois vuosittain.

Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa seuraavasti:

kotitaloudet 120–160 miljoonaa kiloa eli 30 %
ravintolat 75–85 miljoonaa kiloa eli 20 %
teollisuus 75–105 miljoonaa kiloa eli 20 %
kauppa 65–75 miljoonaa kiloa eli 18 %
alkutuotanto 50–60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Ruokatuotannon ilmastovaikutukset

Ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa vähentää omaa hiilijalanjälkeä ja auttaa luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Tutkimusten mukaan kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmasosa syntyy ruoasta. Turhaan tuotettu ruoka on ylimääräinen kuormitus ympäristölle, sillä ruokatuotanto vaatii mm. paljon maata, energiaa ja vettä. Ruokatuotannosta ja ruoan kuljetuksesta voi syntyä huomattava määrä kasvihuonepäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Näin ollen turhan ruoan tuottaminen lisää kaikkia näitä haittavaikutuksia. Ruokaketjun hävikiksi päätyvän ruuan tuottamisen aiheuttamat vuosittaiset ilmastovaikutukset ovat noin 1000 miljoonaa C02-ekvivalenttikiloa. (Luke 2019, Kuluttaja 2019)

EU:n Agenda 30

Ruokahävikin vähentämiseksi Euroopan komissio on asettanut tavoitteet puolittaa maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä koko ruokaketjussa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi EU on perustanut kestävän kehityksen toimintaohjelman, AGENDA 30, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2015. EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tavoitteen saavuttamiseen ja tällä tulee siten olemaan vaikutuksia myös jäsenmaissa toimiviin yrityksiin.

Ecobio auttaa yrityksiä vähentämään ruokahävikkiä

Mietitkö, miten voisitte yrityksessäsi vähentää hävikkiä ja samalla säästää ympäristöä ja resursseja? Hävikkiä voidaan vähentää muun muassa ennustejärjestelmien, tarkan suunnittelun tai tehokkaan logistiikan avulla. Hävikkiruokaa voi hyödyntää myös biokaasun ja -polttoaineiden tuotannossa. Vaihtoehtoja on monia, me autamme teitä löytämään teille sopivan ratkaisun! Ota yhteyttä!

Yhteystiedot

Puh: +358 (0) 207 569 450
S-posti: info@ecobio.fi

Ecobio – liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja, yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Caisa Lindblom

25. 6. 2019

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 2: Tekstiiliteollisuus

Tekstiiliteollisuus linkittyy ilmastonmuutoskeskusteluun monella tavalla. Toisaalta raaka-aineiden ja lopputuotteiden tuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, toisaalta tekstiilijätteen käsittely ja kierrätys on iso ratkaisematon kiertotalouden kysymys. Alan toimijoilla on paineita parantaa ympäristövastuiden hallinnan tasoa, ilmastovaikutukset etunenässä.

Tekstiiliteollisuuden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää

Tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutukset liittyvät veden- ja energiankulutukseen sekä haitallisten kemikaalien käyttöön koko tekstiilituotteen elinkaaren aikana. Tekstiilien tärkeimpiä ympäristönäkökohtia ovat raaka-aineiden hankinta, värjääminen, vaatteiden viimeistely sekä käytön aikainen veden- ja energiankulutus, joka aiheutuu pesusta, kuivauksesta ja silityksestä. Kuljetukset eri elinkaaren vaiheissa, ompelu, varastointi ja tekstiilijäte aiheuttavat nekin ympäristövaikutuksia mutta niiden merkittävyys on yleensä vähäisempi.

Tekstiilin ilmastovaikutus riippuu käytetystä raaka-aineesta. Esimerkiksi puuvillavaatteen CO2-päästöt painottuvat valmistukseen, jossa erityisesti kehräys-, värjäys- ja kudontaprosessit kuluttavat energiaa. Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää valitsemalla vähäpäästöisempiä raaka-aineita, kehittämällä energiatehokkuutta kaikissa elinkaaren vaiheissa ja käyttämällä kierrätysmateriaaleja. Kierrätysmateriaalin käyttö vähentää tarvetta tuottaa neitseellistä raaka-ainetta ja siten vähentää päästöjä.

Tekstiilijätteen määrää voidaan vähentää välttämällä ylituotantoa ja toisaalta turhaa ostamista. Jos jätteen määrää ei voida vähentää, tulee huolehtia siitä, että jäte hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan raaka-aineena tai energiana ja kaatopaikkasijoittamista vältetään. EU:n jätedirektiivin muutos (2018/851) velvoittaa jäsenmaat järjestämään tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen tekstiilijätteen saatavuus oletettavasti paranee. Hyödyntäminen raaka-aineena voi olla haasteellista erilaisten sekoitemateriaalien vuoksi. Jo tekstiilin suunnittelussa voidaan huomioida materiaalien kierrätettävyys.

Ympäristövastuiden hallinnasta buustia liiketoimintaan

Ilmastohaasteet ja vastuullisuus voivat auttaa tekstiiliyrityksiä kehittämään toimintaansa. Alalla on useita esimerkkejä innovatiivisesta toiminnasta kierrätys- ja hukkamateriaalien käytöstä tekstiilien raaka-aineena, käytettyjen tekstiilien myyntipalveluista ja vaatteiden korjauspalveluista. Toimilla voidaan hakea sekä kustannussäästöjä raaka-ainehankinnoissa että profiloitumista vastuulliseksi brändiksi. Kierrätysmateriaalien käyttö voi auttaa erottautumaan kilpailijoista ja kehittämään ympäristöystävällisen toimijan imagoa.

Vastuullisuustyön lisäksi on viestintä oltava kunnossa. Suomalaisten tekstiilialan yritysten vastuullisuustyössä ja -viestinnässä on paljon parantamisen varaa. Yle uutisoi keväällä, että vain hyvin pieni osa tutkimuksessa mukaan valituista vaateyrityksistä kertoo vastuullisuudesta toiminnassaan edes kohtalaisella tasolla.

Tekstiiliteollisuuden ilmastovaikutukset linkittyvät muihin ympäristö- ja vastuullisuushaasteisiin, kuten luonnonvarojen tuhlaamiseen, veden kulutukseen ja huonoihin työoloihin. Toiminnan ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia on tarkasteltava koko toimintaketjussa. Energiatehokkuuden parantaminen on merkittävä kehityskohde, johon ilmastovaikutukset pitkälti linkittyvät.

Ecobiolta asiantuntijoiden apua

Ecobion asiantuntijat auttavat asiakkaitaan ympäristövaikutusten ja päästöjen mittaamisessa ja arvioinnissa sekä kehittämään toimintaa ympäristöystävällisemmäksi mm. materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla. Autamme myös laajemmissa vastuullisuuskysymyksissä ja -raportoinnissa. Jos nämä asiat ovat teille ajankohtaisia, ottakaa rohkeasti yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin.

Lue blogisarjan ensimmäinen osa täältä

Lisätietoja:

info@ecobio.fi

Leena Tähkämö

Johtava konsultti