Kategoria: Ilmastonmuutos

22. 7. 2020

EU:n elpymispaketista merkittävä rahoitus ilmastotoimiin

EU:n monivuotisesta rahoituskehityksestä ja koronaviruksen seurauksista Eurooppaa elvyttävästä elpymispaketista saatiin viimein sopu tiistaina 21.7. Eurooppa-neuvoston rahoituspäätökset painottuvat voimakkaasti ympäristö- ja ilmastonäkökulmiin, sillä vähintään 30 prosenttia seitsenvuotisesta 1 075 miljardin euron rahoituskehyksestä ja 750 miljardin kertaluontoisesta elpymispaketista tulee kohdistaa ilmastotoimiin. Rahoituksen tulee myös olla linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.

Ilmastotoimiin kohdistuvan rahoituksen määrä on ennätyksellisen suuri, mikä vauhdittaa EU:n pääsyä päästötavoitteisiinsa. Samalla se kirittää nostamaan päästövähennystavoitteita entisestään: esimerkiksi Suomi edistää päästövähennystavoitteiden nostoa nykyisestä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös muut EU-johtajat ovat yksimielisesti sitoutuneet nostamaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteita. Lisäksi EU irtautuu ympäristölle haitallisista tuista. EU toimiikin esimerkkinä muille EU:n ulkopuolisille maille kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteillaan.

Suomi pyrkii elvytyskeinoilla kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa

Suomessa EU:n rahoitusta tullaan käyttämään koronakriisin jälkeiseen talouden elvytykseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastokriisin ehkäisemiseen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kokosi keväällä 2020 kansallisen Kestävä elvytys -työryhmän, joka laati raportin taloutta elvyttävistä, hiilineutraalia kiertotaloutta edistävistä keinoista. Ryhmän puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja Sitran johtaja Mari Pantsar. Työryhmä laati raportin lisäksi myös kestävän elvytyksen kriteeristön, jonka avulla voidaan määrittää yksittäisten toimien vaikutusta ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, luonnon monimuotoisuuteen, kiertotalouteen ja ympäristön tilaan. Suomen hallitus on sitoutunut käyttämään kriteeristöä, kun talouden elvytystoimista neuvotellaan syksyn budjettiriihessä.

Hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa kohti tähtäävät toimet ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnän ja niihin sopeutumisen kannalta. Kansainväliset vertailut ja tutkimukset osoittavat, että investoinnin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin lisäävät myös uusien pysyvien työpaikkojen määrää – jopa kolminkertaisesti fossiiliin polttoaineisiin perustuvaan yhteiskuntaan verrattuna. Suomella on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä ilmastoratkaisuissa ja siten edistää työpaikkojen syntyä ja vientiä.

Myös Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä pääsemään kohti kansainvälisiä ilmastotavoitteita

Ecobion asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämmäksi. Asiantuntijoillamme on osaamista esimerkiksi tuotteiden elinkaarilaskennasta, hiilijalan- ja kädenjäljen laskennasta, kiertotaloudesta, vähähiilisyyden tiekarttojen laatimisesta ja siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä, Ecobio Oy

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kestava_elvytys_vauhdittaa_yhteiskunnan_(57711)

https://www.ym.fi//download/noname/{144397CF-B6B9-412B-8C05-E3AE6DE3B387}/160496

22. 6. 2020

Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteet asetettu

Helmi on ympäristöministeriön vuonna 2019 käynnistämä elinympäristöohjelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemejä. Helmi-ohjelma on historiallisen suuri panostus ja keskeinen osa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä. Ohjelma on osa Suomen ilmastostrategiaa ja auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.

Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteet on asetettu ja työ kovassa vauhdissa

Koronakriisistä huolimatta Suomen luonnonsuojelutyö on jatkunut kevään aikana vahvasti. Helmi-elinympäristöohjelman hallituskauden, eli vuoden 2023 loppuun ulottuvat tavoitteet, on nyt asetettu. Tavoitteena on suojella 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria soita, kunnostaa 80 lintuvettä ja kosteikkoa, hoitaa 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja ja 600 metsäistä elinympäristöä sekä kunnostaa 200 pienvesi- ja rantaluontokohdetta. Helmi-ohjelma jatkuu vuoteen 2030 asti ja uusia pitkän aikavälin tavoitteita tullaan asettamaan ensi kevään 2021 aikana.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan luonnon köyhtymisen pysäyttäminen vaatii kiireisesti kiperiä toimia. Kenttäkausi on siksi jo alkanut ja käytännön luonnonhoitotyöt ovat kovassa vauhdissa ympäri Suomea.

Vuoteen 2020 painottuvat työt

Koska elinympäristöjen heikkeneminen on luontomme köyhtymisen suurin suora syy, sen torjumiseen halutaan panostaa. Ympäristöhallintoon on rekrytoitu yhteensä noin sata henkilöä tekemään töitä Helmi-ohjelman parissa. Tänä kesänä Helmi-työt painottuvat suojelualueille.

Suomen suoalueilla asuu arviolta noin 120 uhanalaista lajia. Soiden suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä korvauksen. ELY-keskusten henkilöstö neuvottelee suojelusta maanomistajien kanssa. Neuvottelut aloitetaan jo selvitetyistä luonnon monimuotoisuudelle arvokkaista kohteista.

Tähän mennessä merkittäviä suojeltuja kohteita ovat:

Ympäristöministeriön, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Vapo Oy:n sopima merkittävä kiinteistökauppa, jolla Suomen valtio osti Vapo Oy:lta luonnonsuojelutarkoituksiin noin 700 hehtaaria luontoarvoiltaan merkittäviä suoalueita.
Ympäristöministeriön, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja maanomistaja Tornator Oyj:n sopima huomattavan laajan yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen Juukaan Haukisuolle. Suojelualue on pinta-alaltaan lähes 244 hehtaaria ja rajautuu osin jo olemassa oleviin Natura-alueisiin.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Tähän mennessä luonnon monimuotoisuus on ollut vielä hyvin pienessä roolissa yritysmaailmassa. Muuttuva ilmasto ja uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeätä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ecobion asiantuntijat auttavat sinua! Ota yhteyttä!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

+358 (0) 207 569 450

Teksti: Caisa Lindblom, Ecobio Oy, caisa.lindblom@ecobio.fi

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_luontoa_hoidetaan_nyt_historialli(57779)

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/merkittava-kauppa-luonnon-monimuotoisuudelle-arvokkaista-soista-700-hehtaaria-helmi-ohjelman-soidensuojeluun

https://www.ym.fi/helmi

5. 6. 2020

Yritykset merkittävässä roolissa Agenda2030-tavoitteiden saavuttamisessa Suomessa

Valtioneuvoston kanslia julkaisi toukokuun lopussa raportin YK:n Agenda2030-toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta Suomessa vuosien 2016 ja 2020 välillä. Agenda2030-toimintaohjelma sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka jakautuvat 169 alatavoitteeseen. Tavoitteet käsittelevät muun muassa ympäristöön, ilmastonmuutokseen, terveyteen ja hyvinvointiin, koulutukseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja talouteen liittyviä asioita, joihin jokaisen YK:n jäsenvaltion tulisi kiinnittää huomiota ja jotka tulisi toteuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Raportin mukaan Suomi on yksi parhaiten tavoitteiden toteuttamisessa onnistunut valtio maailmassa. Etenkin sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteista moni on jo lähellä toteutumistaan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta kaikki Agenda2030-ohjelman tavoitteet saadaan toteutumaan paremmin Suomessa. Suurimmat haasteet liittyvät kulutuksen ja tuotannon kestävyyteen, ilmastotoimien tehokkuuteen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Myös terveyteen liittyvät ongelmat, kuten ihmisten lisääntyvä ylipainoisuus, ovat haasteita, jotka vaativat vielä paljon toimia. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, sukupuoliperusteinen syrjiminen ja ero naisten ja miesten palkkatasossa ovat myös asioita, joihin Suomessa on kiinnitettävä huomiota.

Yritykset tärkeä osa tavoitteiden toteuttamista

Samalla, kun kansalaisten tietoisuus Agenda2030-ohjelmasta on lisääntynyt, myös yksityisen sektorin kiinnostus tavoitteisiin on kasvanut. Etenkin suuryritykset ovat kartoittaneet omia kestävän kehityksen tavoitteitaan ja nivoneet YK:n tavoitteet osaksi yrityksen toimintasuunnitelmaa. Kestävän kehityksen arvoista on tullut tärkeä osa yritystoimintaa, ja hallituksen ja yrityssektorin välillä onkin sovittu jo viisi vihreän kehityksen ohjelmaa, joiden avulla Suomi pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tähän mennessä sovitut ohjelmat koskevat muovikassien käytön vähentämistä, autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, öljyjätteen uusiokäytön lisäämistä, sähkökäyttöisten työkoneiden käytön lisäämistä ja kiertotalouden periaatteiden mukaista materiaalitehokkuutta rakennusalalla.

Agenda2030 on helpottanut yritysten sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin ja antanut yrityksille väylän osallistua maailmanlaajuisten ja paikallisten ongelmien ratkomiseen. Raportissa kerrotaankin, että Agenda2030-ohjelma on tehnyt läpimurron Suomen yrityssektorilla, kun entistä useampi yritys on lähtenyt selvittämään toimintaohjelman soveltamista oman yrityksensä toimintaan. Osa yrityksistä on edelläkävijöinä laatinut itselleen myös tieteeseen pohjaavia tavoitteita, joiden avulla ne sitoutuvat esimerkiksi päästövähennyksiin tai muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suuret yritykset ovat olleet erityisen valmiita osallistumaan tavoiteohjelmaan, kun taas monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat vasta selvittäneet mahdollisuuksiaan liittää tavoitteita osaksi toimintaansa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden liittäminen osaksi yritystoimintaa isoissa suomalaisissa yrityksissa vuosina 2017-2019. Vuonna 2019, 52% yrityksistä olivat jo ottaneet tavoitteet huomioon. Kysely: FIBS ry.

Raporttiin liitetyn FIBS:n kyselyn mukaan yritykset arvioivat yritystoimintansa kannalta tärkeimmäksi kestävän kehityksen tavoitteeksi toimet ilmastonmuutoksen haitallisuuden torjumiseksi. Myös eettiset tavoitteet ja kiertotalouden toimet nähtiin tärkeinä tavoitteina. Sen sijaan luonnon monimuotoisuuden suojelu sai vain vähän mainintoja erittäin tärkeänä kehitystoimena. Kyselyn mukaan yritykset toivoisivat enemmän lakisääteisiä kannustimia kestävän kehityksen huomioimiseksi yritystoiminnassaan. Lisäksi yritykset kokivat, että yritysvastuun liittäminen osaksi liiketoimintaa on kaikista suurin haaste, minkä lisäksi yritysvastuun mittaaminen koettiin vaikeaksi.

Agenda2030-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteet antavat yrityksille kansainvälisesti hyväksytyn ja valvotun listauksen tärkeimmistä päämääristä, joiden avulla yritys voi kehittää toimintaansa vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi niin sosiaalisesta kuin ympäristönäkökulmastakin. Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat tiekartan ja valmiin suunnan yritystoiminnalle, jonka on sopeuduttava maailmanlaajuisten megatrendien aiheuttamiin muutoksiin.

Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä tavoitteiden saavuttamisessa

Myös Ecobion asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa YK:n tavoitteiden mukaiseksi. Asiantuntijoillamme on osaamista esimerkiksi tuotteiden elinkaarilaskennasta, hiilijalan- ja kädenjäljen laskennasta, kiertotaloudesta, vähähiilisyyden tiekarttojen laatimisesta ja siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Mai Kärppä, Ecobio Oy

Lähde: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162268

20. 5. 2020

Luonnon monimuotoisuuden viikko muistuttaa biodiversiteetin tärkeydestä

Kuva: Henrik Österlund

Viikolla 21 vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden viikkoa, joka huipentuu monimuotoisuuden päivään perjantaina 22.5.

Päivä on YK:n teemapäivä, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta, ympäristönsuojelusta sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Viikon aikana ympäri maailmaa keskitytään viestimään luontoaiheisia uutisia.

Luonnon monimuotoisuus, eli biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän kirjoa niin lajien runsautena, lajien perimän monimuotoisuutena kuin lajien elinympäristönkin moninaisuutena. Mitä monipuolisempi elinympäristömme on, sitä kestävämpi se on myös luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia häiriöitä vastaan. Monimuotoinen luonto tarjoaa ihmisille myös ekosysteemipalveluiksi kutsuttuja ilmaisia hyötyjä: mehiläiset pölyttävät peltokasvit sekä marja- ja hedelmäviljelmät; rantakasvillisuus tasaa tulvahuippuja ja ehkäisee maaperän kulumista sekä ravinteiden valumista vesistöihin; metsät ja suot toimivat hiilensitojina ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Tähän mennessä biodiversiteetti on kuitenkin köyhtynyt hälyttävällä vauhdilla ympäri maailmaa etenkin voimakkaan talouskasvun takia. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vähentää myös ihmisten hyvinvointia, sillä se esimerkiksi huonontaa ruokaomavaraisuutta ja lisää terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (LUKE) uutisoivat viime viikolla laajasta tutkimuksestaan, jonka pääsanoma on, että luonnon monimuotoisuuden vähäneminen voidaan vielä pysäyttää. Selvityksen mukaan Suomella on ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus katkaista biodiversiteetin köyhtyminen ja ryhtyä toimiin sen parantamiseksi. Tämä vaatii kuitenkin voimakkaan sitoutumisen tavoitteeseen kaikilla yhteiskunnan aloilla ja rakenteellisen muutoksen, jonka myötä monimuotoisuuden lisääminen on läpäisevä tavoite kaikissa yhteiskunnan osissa.

Kuva: Henrik Österlund

Miten Suomen luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella?

SYKE:n ja LUKE:n tekemä tutkimus korostaa konkreettisia toimia, joita voidaan ohjailla lainsäädännöllä ja taloudellisilla kannustimilla. Esimerkiksi luonnolle haitalliset tuet tulisi tutkimuksen mukaan poistaa ja vaihtaa biodiversiteettiä vahvistaviksi kannustimiksi. Kansalaisten kulutustottumuksia voitaisiin ohjata kestävämpiin valintoihin luomalla tuotteisiin kuluttajamerkintä, joka kertoisi tuotteen vaikutuksista ympäristöön. Myös tietoisuuden lisääminen viestinnän ja koulutuksen kautta auttaisivat kuluttajia ja päättäjiä tekemään ympäristön kannalta entistä parempia ratkaisuja.

Selvityksen mukaan maankäytön suunnittelu on ratkaisevassa asemassa luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä ehjät ja yhtenäiset elinympäristöt pitävät yllä monimuotoista lajistoa. Viime vuosikymmeninä Suomessa on ennallistettu soita ja ojia, mutta samaan aikaan metsää on hakattu kiihtyvässä määrin. Tällaisesta luonnolle haitallisesta toiminnasta tulisi siirtyä neutraaliin maan- ja luonnonvarojen käyttöön, jotta luonnonympäristöt eivät vähitellen heikkenisi ja häviäisi. Vielä parempi vaihtoehto olisi nettopositiivinen vaikutus, jossa maankäytön ratkaisut lisäisivät monimuotoisuutta vähentämisen sijaan. Maankäyttöä voitaisiin ohjata alueille, joilla biodiversiteetille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Myös ekologinen kompensaatio tai luontopohjaiset ratkaisut, kuten vesi- ja tulvasuojelukosteikot, voisivat olla keinoja lisätä monimuotoisuutta silloin, kun sitä jollain alueella menetetään.

Luonnon monimuotoisuudella on yhteiskunnassa tärkeä rooli

Ilmastonmuutoskeskustelun myötä on huomattu, että nykyinen hyvinvointimme, yhteiskuntamme ja taloutemme rakentuu voimakkaasti luonnon varaan. Luonnon monimuotoisuus takaa aineellisen ja taloudellisen turvallisuuden sekä parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuus on myös itseisarvo ilman ihmiselle siitä syntyviä hyötyjä, raportissa vielä muistutetaan.

Tähän mennessä luonnon monimuotoisuus on ollut vielä hyvin pienessä roolissa yritysmaailmassa. Muuttuva ilmasto ja uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeätä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tämän takia monimuotoisuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan yhä tärkeämmässä roolissa myös yritystoiminnan kannalta.

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Inka Voutilainen ovat Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan rajapinnalla toimivia asiantuntijoita. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti sitä ympyröivään ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ota yhteyttä!

Mai Kärppä & Caisa Lindblom

Lähteet:

https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Luonnon_monimuotoisuuden_vaheneminen_voi%2856874%29

https://www.luonnonkirjo.fi/fi-FI/Artikkelit/2020/22020/Viikko_21_on_luonnon_monimuotoisuuden_vi(56957)

24. 4. 2020

Voiko COVID-19 auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä?

Read the article in English here

Miten ilmastonmuutos ja COVID-19 linkittyvät toisiinsa? Voivatko COVID-19 pandemian hillitsemiseen tarkoitetut keinot vaikuttaa ilmastoon positiivisesti?

COVID-19 pandemian ja muiden ajankohtaisten kriisien, kuten ilmastonmuutoksen, välillä voi nähdä yhtymäkohtia tietyllä tasolla. Tällaiset kansainväliset kriisit vaativat toimia sekä kansainvälisellä että paikallisella tasolla, kaukonäköistä ajattelua, uusia tutkimuksia ja innovaatioita sekä poliittista halua tehdä perustavanlaatuisia muutoksia. (Weforum, Climate Foresight)

Koronavirus (COVID-19) ja sen torjuminen

COVID-19 virus lähti liikkeelle pieniltä villieläinmarkkinoilta Kiinan Wuhanista, ja vain muutaman kuukauden aikana se on kasvanut maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, joka vaikuttaa suuresti meidän jokaisen elämään.

Median lukuisissa artikkeleissa sekä muualla internetissä on käyty vilkasta keskustelua siitä, kuinka nopeasti hallitukset ovat reagoineet COVID-19 virukseen, jopa talouden kustannuksella, mutta samalla toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat olleet hitaita ja vaivalloisia toteuttaa. Pidetään mielessä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien oletettujen kuolemien määrä on arvioitu olevan yli 10-kertainen COVID-19 pandemian aiheuttamiin kuolemiin nähden. Vastaus siihen, miksi reagoimisen nopeudessa on suuria eroja, on monimutkainen, mutta osa syistä on helppo käsittää: COVID-19 on tapahtumassa juuri nyt. Se etenee havaittavasti ja nopeasti ja aiheuttaa välittömiä ja suoria vaikutuksia jokaisen elämään. Myös kansainvälisten järjestöjen antamat ohjeet sen leviämisen estämiseksi ovat selkeämpiä. Hallitukset ovat suositusten avulla antaneet määräyksiä ja ohjeistuksia kansalaisilleen, kuten käsien pesun lisääminen, koskettelun vähentäminen, matkustamisen vähentäminen ja jopa koteihin eristäytyminen. Ilmastonmuutoksen estämisen menetelmät ovat sen sijaan monimutkaisempia, ja myös ratkaisut ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttavat laajasti tämänhetkisiin elämäntapoihimme. (Ecowatch)

COVID-19 myönteiset ilmastovaikutukset

Lähiaikoina on spekuloitu, mikäli COVID-19 voisi hidastaa lämpötilojen nopean nousemisen maailmanlaajuisesti. Suuri osa lennoista ja matkoista on peruttu, tehtaita suljetaan ja huomattava osa ihmisistä on eristäytynyt koteihinsa. Muun muassa näiden virusta hillitsevien toimenpiteiden seurauksena valtioiden saasteet ja kasvihuonekaasupäästöt ovat romahtaneet.

New York Times julkaisi artikkelin, joka esitteli NASA:n satelliittikuvia Kiinasta ja Italiasta, kun viruksen leviäminen alkoi. Kuvat näyttävät uskomattomat vähennykset saasteiden määrässä. Monien muiden tavalla myös The Guardian ‑lehti on todennut, että pandemia saattaa johtaa merkittäviin maailmanlaajuisiin CO2-päästöjen laskuun.

Tämän vuoden alussa Kiinan päästöt putosivat 25 % ja hiilen polttaminen väheni 40 % Kiinan kuudessa suurimmassa voimalaitoksessa verrattuna vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen. Samoin New Yorkissa saastemäärät ovat vähentyneet lähes 50 % verrattuna tähän aikaan viime vuonna. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun päästöt ovat laskeneet globaalin kriisin vuoksi. Finanssikriisin aikana vuonna 2008 maailman päästöt vähenivät merkittävästi vuoden ajaksi (BBC). Maailmanlaajuiset CO2-päästöt fossiilisen polttoaineen polttamisesta ja sementin tuottamisesta putosivat 1,4%, vain kasvaakseen 5,9% vuonna 2010. (Human Rights Watch)

Kolikon kääntöpuoli

Osa asiantuntijoista ovat huolissaan siitä, että COVID-19 ilmastovaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Viruksen sivuvaikutuksena tapahtumia ja projekteja on lykätty ja peruttu, eivätkä ilmastokokoukset ja huippukokoukset ole poikkeus. Näiden joukossa on tämän vuoden YK:n vuosittainen ilmastohuippukokous, joka siirrettiin vuoteen 2021. Huippukokouksessa 196 valtion oli tarkoitus esitellä uudistetut suunnitelmansa päästövähennysten saavuttamiseksi.

Valtiot ympäri maailmaa ovat lykänneet vihreitä investointeja ja toimenpiteitä päästövähennysten saavuttamiseksi ja ohjanneet varat sen sijaan COVID-19 pandemian pysäyttämiseen. Yritykset, jotka ponnistelevat pitääkseen liiketoimintaansa käynnissä eivät myöskään todennäköisesti tule tekemään pitkän ajan vihreitä investointeja lähitulevaisuudessa. Samalla toimet ilmastonmuutosta vastaan eivät ole koskaan olleet yhtä ajankohtaisia. Tällä hetkellä maailman johtajien kokoontumisen ja päätösten teon vaikeus sekä ilmastoystävällisten investointien rahoituksen puute saattaa hidastaa toimenpiteitä merkittävästi.

Lisäksi COVID-19 negatiivisiin vaikutuksiin voidaan lukea erilaisten rajoitusten helpottaminen ja tavoitteiden lykkääminen. Yhdysvallat päättivät purkaa autojen päästöjen vähentämiseen liittyviä sääntöjä, jotka olivat keskeisiä maan kasvihuonekaasujen vähentämissuunnitelmassa. Samoin Kiina on pidentänyt määräaikaa, johon mennessä yritysten on tavoitettava ympäristöstandardit, ja Brasilia on vetäytynyt lisätoimista Amazonin kiihtyvän avohakkuun estämiseksi, mikä voi johtaa massiivisiin päästöihin metsäkadon myötä. (BBC, Human Rights Watch, Climate Foresight)

Yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että taloudellisen toiminnan ja hiilidioksidipäästöjen välillä on selvä yhteys johtuen siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat maailman suurin energian lähde. Näiden asioiden yhteydellä on selkeä positiivinen (vaikkakin mahdollisesti lyhytaikainen) seuraus pandemian aikana: hiilidioksidipäästöt hidastuvat energian kuluttamisen vähentymisen vuoksi. (Centre for International Climate Research)

Yhteenvetona

Pandemian seurauksena on nähty, että hallitukset voivat reagoida ja ihmiset muuttaa käytöstään erittäin lyhyessä ajassa.
COVID-19 pandemialla voi olla positiivisia ilmastovaikutuksia, mikäli poikkeusolot muuttavat käytöstämme ja prioriteetteja pitkällä aikavälillä.
Pandemia saattaa parantaa ymmärrystämme siitä, kuinka kansainvälisyys vaikuttaa maailmaan.
Kansantaloudellinen toiminta ja globaalit päästötasot linkittyvät voimakkaasti toisiinsa.

Tarvitsetko apua COVID-19 vaikutusten tai ilmastonmuutoksen hallinnoimisessa työpaikallasi? Meidän ympäristö- ja kemikaaliasiantuntijamme auttavat mielellään!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

Teksti: Caisa Lindblom

Kuvat: Shutterstock

Kännös: Neea Huttunen & Caisa Lindblom

6. 3. 2020

Arktisten soiden hiilensidontakyky voi muuttua ilmaston lämmetessä

Kuva tutkimusalueelta Ruotsissa. Kuva: Sanna Piilo

Arktisten soiden merkitys hiilinieluna on merkittävä

Noin puolet maaperän hiilivarastoista sijoittuu arktiselle ikirouta-alueelle. Pohjoisten soiden hiilivarasto on suurin heti meriekosysteemien jälkeen ja niiden sitoman hiilen määrä on noin kaksinkertainen ilmakehän hiilivarastoon verrattuna. Soiden hiilivarastot ovat esimerkiksi metsiin verrattuna huomattavan pitkäikäisiä, jopa useita tuhansia vuosia, minkä vuoksi soilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnassa.

Arktiseen suoturpeeseen on varastoitunut hiiltä hitaan maatumisprosessin myötä viimeisimmän jäätiköitymismaksimin jälkeen noin 1035 miljardia tonnia. Vaikka soiden merkitys muuttuvassa ilmastossa on huomattava, niiden tutkimus on toistaiseksi ollut vielä hajanaista ja soilta otettujen näytteiden määrät pieniä. Tämä voi vääristää soiden ominaisuuksista laadittujen mallien tuloksia, sillä sijainniltaan toisiaan lähekkäistenkin soiden tiedetään eroavan huomattavasti ekologialtaan. Myös esimerkiksi IPCC:n ilmastoraportit sivuuttavat soiden merkityksen ilmastonmuutosmalleissaan lähes kokonaan.

Uutta tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintamiseksi

Helsingin yliopistolla on aloitettu poikkeuksellisen laaja, Suomen Akatemian rahoittama monivuotinen tutkimusprojekti, jonka tarkoitus on kartoittaa arktisia soita aiempaa huomattavasti laajemmin. Kansainvälinen tutkimusryhmä on kairannut turvenäytteitä subarktiselta alueelta noin viidestäkymmenestä tutkimuspisteestä, mikä on harvinaisen suuri otos. Näytesuot sijaitsevat Kanadassa, Huippuvuorilla, Luoteis-Venäjällä sekä Suomen ja Ruotsin Lapissa. Soilta kerätyt näytteet ajoitetaan ja niistä tutkitaan kasvillisuuden, kosteusolosuhteiden ja hiilen ja typen määrän vaihtelua suhteessa menneisiin ajanjaksoihin. Tutkimusnäytteiden syvimpien kerrosten ikä vaihtelee useista tuhansista vuosista satoihin vuosiin, mikä mahdollistaa tutkittavien tekijöiden vertailun tunnettuihin, menneisiin ilmastovaihteluihin. Suuren näytemäärän ansiosta saman ajanjakson tuloksia voidaan verrata usean eri suon ja alueen välillä.

Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten etenkin tunnetut lämpimät ajanjaksot ovat vaikuttaneet suoturpeen ominaisuuksiin ja onko viimeisin, noin 1980-luvulta alkanut voimakas lämpeneminen jo nähtävissä tutkimussoilla. Menneitä reaktioita tutkimalla voidaan mallintaa, miten soiden kasvillisuus, hydrologia ja hiilensidontakyky muuttuvat ilmaston lämmetessä entisestään.

Viimeisten vuosikymmenten lämpeneminen on jo nähtävissä

Ecobion uusi ympäristösuunnittelija Mai Kärppä on ollut tutkimusprojektissa osallisena oman pro gradu -tutkielmansa myötä. Kärpän graduun on valittu yhteensä 15 turvenäytettä, joista keskitytään tutkimaan hiilikertymää ja vertaamaan sitä viimeisten vuosituhansien ilmastovaihteluihin.

Tähänastisen tutkimustiedon mukaan osa soista on sitonut hiiltä paremmin lämpiminä kuin kylminä ajanjaksoina. Myös Kärpän tutkimuksen mukaan alustavasti näyttäisi siltä, että hiilikertymä on kasvanut pienen jääkauden (v. 1450–1850) jälkeen ja se on voimistunut viimeisten noin 50 vuoden aikana merkittävästi. Ilmaston lämpeneminen näyttäisi siis kasvattavan soiden hiilinielua.

Toisaalta viimeisten vuosikymmenten ennätyksellisen voimakas lämpeneminen on myös muuttanut ja muuttaa edelleen soiden kosteusolosuhteita ja kasvillisuutta nopeasti, mikä voi vaikuttaa soiden kykyyn sitoa hiiltä ja toimia hiilen nettonieluna. Soiden muuttuminen aiempaa kosteammiksi tai kuivemmiksi vaikuttaa siihen, kuinka paljon hiiltä ne voivat vapauttaa hiilidioksidina tai metaanina verrattuna kasvien sitoman hiilen määrään. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa ja sen myötä ilmaston lämmetessä myös soiden vanhat hiilikerrokset pääsevät uudelleen osaksi mikrobien hajotusprosessia, kun ikirouta sulaa, jolloin soilta voi vapautua entistä enemmän hiiltä takaisin ilmakehään.

Arktisten soiden vasteet ilmaston lämpenemiseen eivät ole aina suoraviivaisia, minkä vuoksi soihin liittyvää tutkimustietoa tarvitaan erityisen paljon. Ilmastonmuutoksen hillintä on siis myös soiden hiilinielun säilyttämisen kannalta merkityksellistä, sillä soiden ekologian muuttuessa nopeasti lämpenemisen myötä suon sisäiset mekanismit eivät ehkä enää pysty toimimaan yhtä tehokkaasti kuin aiemmin ja suosta voi tulla nielun sijaan hiilen lähde.

Ecobion asiantuntijat auttavat kehittämään ratkaisuja, joilla yritykset voivat omalta osaltaan pienentää hiilijalanjälkeään ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri tavoin. Tarvitsetko apua ilmastovaikutusten arvioinneissa tai hiilijalanjäljen laskennassa ja kompensoinnissa? Ota yhteyttä!

Mai Kärppä

Ympäristösuunnittelun harjoittelija, Ecobio Oy

Lähteet:

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/environmental-change

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/euroopan-soiden-kuivuminen-voi-vaarantaa-merkittavan-hiilinielun

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/pohjoisen-suot-varastoivat-ilmaston-lammetessa-enemman-hiilta

15. 1. 2020

Euroopan ympäristön tila ja tulevaisuus – SOER 2020

Joka viides vuosi Euroopan ympäristökeskus, EEA, julkaisee merkittävän raportin, joka kertoo mihin suuntaan ympäristön tila on kehittymässä eri puolilla Eurooppaa. SOER 2020 on Euroopan ympäristökeskuksen kattavin tähän mennessä tehty integroitu arvio, joka tarjoaa ikkunan eri maiden ympäristötilan tarkasteluun. Raportissa käsitellään Euroopan maiden ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä sekä selvitetään vaadittavia ratkaisuja ja toimenpiteitä.

Ympäristöhaasteet maailmanlaajuisia

Viimeisten 18 kuukauden aikana julkaistut tärkeimmät ilmastonmuutosta (IPCC), biodiversiteettiä (IPBES) ja luonnonvaroja (IRP) käsittelevät globaalit raportit näyttävät kaikki, että nykyiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät sekä elintavat ovat kestävän kehityksen vastaisia.

Vuoteen 2050 mennessä maailman väestön on odotettu kasvavan 10 miljardiin johtaen mm. veden kysynnän kasvuun 55 prosentilla, resurssien käytön jopa kaksinkertaistumiseen (2060 mennessä) ja energian kysynnän lisääntymiseen 30 prosentilla (2040 mennessä). Ympäristön pilaantumiseen liittyvät sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat ovat jo kolme kertaa tavallisempia kuin esim. AIDS ja malaria. Nämä uhat voivat kuitenkin moninkertaistua, mikäli paineet johtavat tärkeiden ekosysteemien, kuten arktisten alueiden, koralliriuttojen ja Amazonin sademetsien romahtamiseen. Yhteiskuntamme ovat maailmanlaajuisesti riippuvaisia tällaisista ekosysteemeistä. Kehityskulun kääntäminen edellyttää radikaaleja muutoksia ja toimenpiteitä tämän vuosikymmenen aikana, jotta voimme säilyttää ihmisille, eläimille ja luonnolle suotuisat elinolosuhteet.

SOER 2020 raportti

SOER 2020 -raportti keskittyy järjestelmätason haasteisiin ja muutoksiin, jotka EU:n ja sen jäsenmaiden on ratkaistava. EU:n vuoden 2050 vision saavuttaminen edellyttää muutoksia valtioiden, yritysten ja kansalaisten toimintaan ja vaikuttavuuteen.

Raportti koostuu neljästä pääsääntöisestä osasta. Osat 1–3 korostavat Euroopan kohtaamien ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä. Osa 4 keskittyy sellaisten ratkaisujen ja toimenpiteiden selvittämiseen, jotka voisivat johtaa tavoitteiden saavuttamiseen.

Euroopan ympäristön tila ja tulevaisuus

Eurooppa kuluttaa tällä hetkellä enemmän resursseja ja heikentää maailman ympäristön tilaa enemmän kuin suuri osa muista alueista maailmassa. Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan vaatii nopeaa ja laajaa ympäristön kuormittamisen vähentämistä. Euroopaan kansalaisilla on edessä ympäristöön liittyviä ongelmia enenemissä määrin, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, resurssien liikakäyttö, ilmaston lämpeneminen ja ympäristöstä johtuvia terveys- ja hyvinvointiriskejä.

EU on viime vuosien aikana työstänyt useita strategisia toimintakehyksiä, jotka keskittyvät EU:n talouden ja järjestelmien, kuten liikkumisen ja energiatehokkuuden, kehittämiseen, luonnon ja talouden tasapainon saavuttamiseksi. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tukevat ja täydentävät EU:n tavoitteita asettaen maailmanlaajuisia kehyksiä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Joulukuussa 2019 Euroopan komission hyväksymä vihreän kehityksen ohjelma tiukensi EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen.

EU:n ympäristöpolitiikkaa ohjaa tällä hetkellä seitsemännen EAP:n (Environment Action Programme 2020) kolme poliittista prioriteettia:

EU:n luontopääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen
EU:n alueen muuttaminen vihreäksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi
EU:n kansalaisten suojelu ympäristöön liittyviltä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvilta riskeiltä

Eurooppa on edistynyt hyvin resurssitehokkuuden ja kiertotalouden suhteen. Materiaalien kulutus on vähentynyt ja resurssien tehokas käyttö parantunut. Tällä on ollut positiivisia vaikutuksia myös bruttokansantuotteen kasvuun. (Ympäristötiedon foorumi)

Euroopan luontopääoma

SOER 2020 -raportin mukaan Euroopan luontopääomaa ei tähän mennessä ole onnistuttu turvaamaan 7. EAP:n tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka Eurooppa on saavuttanut tavoitteensa suojeltujen maa- ja merialueiden osoittamisessa, muiden lajien osalta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ei näytä olevan saavutettavissa vuoden 2020 aikana. Luonnon monimuotoisuuden vähentämistä aiheuttavia haitallisia päästöjä on saatava vähennettyä merkittävästi tulevien vuosien aikana.

Ainoastaan pienellä osalla suojelluista lajeista (23%) ja elinympäristöistä (16%) suojelun taso on suotuisa. 62% Euroopan ekosysteemeistä altistuu liiallisille typpipitoisuuksille, mikä johtaa rehevöitymiseen ja elinympäristöjen muuttumiseen. Ihmisille ja luonnolle tärkeät hyönteiset ja pölyttäjät ovat vähentyneet huomattavasti. Esimerkiksi perhoset ovat vähentyneet 39% vuodesta 1990. Suomessa 12% eliölajeista ja 48% luontotyypeistä ovat tällä hetkellä uhanalaisia. Itämeri on yhä Euroopan saastunein merialue, jonka vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. (Ympäristötiedon foorumi, SOER 2020 )

Luonnon turvaamiseksi EU:lla on työn alla aloite vuoteen 2030 ulottuvasta biodiversiteettistrategia. Aloitteessa esitetään, että EU sitoutuu pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen ja säilyttämään ja ennallistamaan ekosysteeminsä. Aloitteesta on mahdollista antaa palautetta 20.1.2020 asti.

Mitä seuraavaksi?

Kestävän kehityksen tavoitteiden ja luonnon ja yhteiskuntien tasapainon saavuttamiseksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tehokkaampi täytäntöönpano on välttämätöntä. Eurooppa ei kuitenkaan voi saavuttaa kestävyystavoitteitaan eristyksissä muusta maailmasta. Kehityskulun muuttaminen riippuu ratkaisevasti ympäristölainsäädännön kunnianhimoisuudesta sekä uusista innovaatioista, jotka johtavat uudenalaisiin ajattelu- ja elintapoihin. Tämä edellyttää, että yhteiskunnat ja yritykset tunnistavat mahdolliset riskit ja vaikutukset sekä suunnittelevat keinoja niihin varautumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Euroopalla on ainutlaatuinen tilaisuus näyttää maailmanlaajuisesti, miten kestävyystavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Tarvitseeko yrityksesi apua ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi? Ympäristöasiantuntijamme auttavat teitä!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

Ecobio – liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

Caisa Lindblom

Blogitekstin pääasiallisena lähteenä on käytetty SEOR 2020 raporttia ja sen suomenkielistä tiivistelmää

Katso koko raportti: https://www.eea.europa.eu/publications/soer-2020

Katso suomenkielinen tiivistelmä: https://www.eea.europa.eu/fi/publications/euroopan-ymparisto-tila-ja-nakymat

12. 12. 2019

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma hyväksytty

Euroopan Komissio hyväksyi vihreän kehityksen ohjelman (eng. Green deal), joka tiukentaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen. Lisäksi halutaan suojella ihmiselämää, eläimiä ja kasveja saastumista vähentämällä.

Uudet päästötavoitteet ja ilmastolaki

Komissio on päättänyt kiristää vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 40:stä 50-55 prosenttiin. Lisäksi EU lupaa sata miljardia euroa fossiilisista polttoaineista riippuvaisten jäsenmaiden tukemiseen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. EU pyrkii maailman ensimmäisenä maanosana hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050 tullaan kirjaamaan ilmastolakiin keväällä. (Yle 2019)

Aiemmin luvatut ns. hiilitullit (joiden tarkoitus on välttää tuotannon siirtymistä Euroopasta maihin joissa ilmastopolitiikka ei aiheuta epäympäristöystävälliselle teollisuudelle lisäkustannuksia) lykkääntyvät vuodelle 2021. Edellämainitut ovat vain osa EU:n tavoitteista ja tulevista toimenpiteistä, sillä todellisuudessa vuoteen 2050 tähtääviä toimenpiteitä on kaikkiaan 50. (Yle 2019)

Tulevalla ilmastolailla halutaan tehdä poliittisesta sitouttamisesta oikeudellinen velvoite, joka tukee investointeja ja kestäviä tekoja. Päästövähennysten fokuksena on energiantuotanto, rakentaminen, teollisuus ja liikkuvuus. (Euroopan komissio)

Vuosi 2020 tulee olemaan entistä tärkeämpi vuosi ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ecobiolta apua lakimuutosten seuraamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen

Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua yritysvastuun eri osa-alueilla. Asiantuntijat auttavat teitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa yhteisymmäryksessä yrityksen omien tavoitteiden kanssa. Ecobio Manager palvelun avulla voit kätevästi seurata juuri sinun yritystäsi koskevia säädöksiä, lakeja, standardeja ja määräyksiä. Tarvitsetko apua?

Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi

Caisa Lindblom

29. 11. 2019

Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan

Euroopan parlamentti julisti torstaina ilmastohätätilan luvuin 429-225.

Euroopan parlamentin enemmistö päätyi tukemaan päätöstä, jossa hätätila -sanaa korostetaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämän lisäksi tullaan kirittämään EU-maiden johtajia vähentämään ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä.

YK:n raportti paljasti aiemmin tällä viikolla, että maailman maat ovat pahasti jäljessä ilmastotavoitteista ja päästöt on saatava merkittävään laskuun heti. (Yle, Euroopan parlamentti )

Päätös tekee Euroopasta maailman ensimmäisen maanosan, jossa ilmastonmuutos on kirjattu hätätilaksi. Päätöslauselma ei velvoita EU-jäsenmaita, jotta siitä tulisi velvoite se pitäisi hyväksyä jäsenmaiden ministerineuvostoissa erikseen.

Euroopan parlamentti vaatii toimia myös komissiolta ja EU-jäsenmailta, jotta ilmastonmuutoksen vastaiset toimet saisivat riittävästi rahoitusta ja että Eurooppa olisi hiilineutraali vuonna 2050. (Helsingin sanomat) Tämä vaatisi 55% vähennystä päästöissä vuoteen 2030 mennessä (Euroopan parlamentti)

Komission tulee varmistaa, että kaikki uudet ehdotukset vastaavat tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpenemisen alle 1,5 °C:seen. (Euroopan parlamentti)

Samalla tänään perjantaina (29.11.2019) vietetään kansanvälistä kulutuspäivää (Black Friday) jossa kaupat alentavat hintojaan huomattavasti kulutuksen lisäämiseksi. Tavaroiden kulutus on yksi suurimpia ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, aiheuttajia. Tämä on vain yksi esimerkki ilmastonmuutoksen aiheuttajista.

Ecobion asiantuntija-apua

Tarvitseeko yrityksesi apua ilmastonmuutoksen torjunnassa? Asiantuntijoillamme on aina viimeisin tieto keinoista ja velvoitteista yritysten ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyen.

Ota yteyttä

info@ecobio.fi

Henrik Österlund, konsultipalveluiden johtaja, Puhelin: 020 756 9457

Caisa Lindblom

20. 11. 2019

Ekologinen kompensaatio luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi

Suomen Ympäristökeskus, SYKE, julkaisi tänään (20.11.2019) ekologisen kompensaation oppaan (Policy brief). Ekologisella kompensaatiolla yritykset voivat tukea luonnon monimuotoisuuden suojelua. Kompensaatiossa ihmisen luonnolle aiheuttama haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta. (SYKE 2019)

Ekologinen kompensaatio

Ekologinen kompensaatio, eli luontohyvitysten tuottaminen toisaalla, tehdään ennallistamalla, kunnostamalla tai suojelemalla elinympäristöjä. Ekologinen kompensaatio on keino, silloin kun haittojen vähentäminen haitan syntypaikalla ei ole mahdollista. Kompensaatio voi olla esimerkiksi maatalouden perinneympäristöjen kunnostamista, ojitettujen soiden ennallistamista tai metsien lahopuun lisäämistä. Maksajana toimii lähtökohtaisesti haitan aiheuttaja, esimerkiksi yritys, kunta tai valtio. Ekologisen kompensaation tapa, määrä ja hinta pitää perustua luontotyypin uhanalaisuuteen, harvinaisuuteen sekä kunnostamisen ja ennallistamisen keinoihin. Kompensaatiolla tulee myös mahdollisuuksien mukaan hillitä ilmastonmuutosta. (SYKE 2019)

Kompensaation eri osapuolia ovat viranomainen, välittäjä, yritys, maaomistaja ja kansalaiset. Alla näet eri osapuolten roolit.

Kompensaatiomenettelyn eri osapuolten roolit. Kuva: SYKE 2019

Kompensaatiolla halutaan kannustaa yrityksiä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ennakoivasti, sillä kompensaatio aiheuttaa yrityksille kustannuksia. Erityistä kiinnostusta ekologiseen kompensaatioon on esiintynyt yrityksissä, joiden toiminta muuttaa maankäyttöä ja jotka tarvitsevat toiminnassaan ympäristölupaa.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuus, eli elollisen luonnon (eläimistä kasveihin) lajirunsaus vähenee hälyttävästi. Suomessa jo joka yhdeksäs eliölaji on uhanalinen. Merkittävin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. (Ympäristöministeriö 2019, SYKE 2019) Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä maapallon elämän edellytyksen turvaamiseksi. Monet lajit ovat elintärkeitä ekosysteemien toiminnan kannalta.

Lainsäädäntö

Ekologiset kompensaatiot ovat mukana EU:n biodiversiteettistrategiassa ja suomalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelmassa vuosina 2013-2020. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2020 mennessä (Ympäristö 2019, Ympäristöministeriö 2019). Tämän hetkinen EU tason lainsäädäntö velvoittaa kompensoimaan Natura-alueiden heikennykset.

Ecobion asiantuntijat edelläkävijöitä

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Inka Voutilainen ovat tällä hetkellä Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden asiantuntijoita, jotka voivat auttaa yritystäsi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen selvityksissä, yrityksenne toiminnan vaikutusten arvioinneissa sekä auttaa ekologisessa kompensaatiossa.

Kysymyksiä? Ota yhteyttä

info@ecobio.fi

Caisa Lindblom

Löydät koko oppaan täältä