Home » vastuullisuus » Sivu 3

Avainsana: vastuullisuus

Kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus julkaistiin

Kiertotalous on keskeinen väline kestävän kehityksen toteuttamisen työkalupakissa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Työryhmätyönä valmistuneen ohjelman ehdotuksissa tavoitteiksi näkyy, että työ on ollut haasteellinen eikä yksimielisyyttä tavoitteista ole vielä täysin saavutettu.

Keskustelua erityisesti kiertotalouden tavoitemittareista onkin syytä vielä käydä. Tämä on tärkeää siksi, että tavoite- ja seurantamittarit vaikuttavat linjauksiin käytännön kiertotaloustoimenpiteistä. Ohjelma toteaa, että kiertotaloudelle ei ole vielä kehitetty hyviä, kokonaisvaltaisia mittareita. Tähän voidaan kuitenkin todeta, että edellytykset nyt esitettyjä mittareita paremmille ovat olemassa. Ohjelma menee seuraavaksi poliittiseen käsittelyyn, jonka tuloksena on kevään aikana tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätös. Siinä asetetaan konkreettiset tavoitteet kiertotaloudelle ja mahdollisesti mm. luonnonvarojen käytölle.

Konkreettiset tavoitteet luovat pohjan kehitykselle

Ohjelmassa ehdotetaan, että valtioneuvosto asettaa konkreettisen, todennettavan ja kunnianhimoisen tavoitteen, joka on yhteensopiva hiilineutraaliustavoitteen kanssa ja tukee sen saavuttamista. Kiertotalousohjelmassa on todettu tätä ajatusta toteuttamaan tavoitteiksi, että

  • Vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.
  • Resurssituottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
  • Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä
Ohjelman ehdotuksissa tavoitteiksi ja myös seurannan indikaattoreiksi näkyy, että massapohjainen ajattelutapa ja mittarointi tuntuu edelleen saavan varsin suuren roolin jopa aivan kiertotalousajattelun ytimessä, vaikka näin ei saisi eikä tarvitsisi olla. Kiertotaloudessakin tulisi massoihin keskittymisen sijaan tähdätä isoon vaikuttavuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta. Toivottavasti ajattelua saadaan vietyä tähän suuntaan keväällä, kun valtioneuvoston periaatepäätöksen mittareista päätetään. Tämä on tärkeää siksi, että massapohjaiset mittarit eivät korreloi riittävän hyvin kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Kiertotalouden mittarit ja mahdollisuudet

Kiertotaloudessa tulee miettiä ratkaisuja, joissa tähtäin on kestävän kehityksen kolmessa tulokulmassa (ympäristö, talous, sosiaalinen). Vastaavasti kiertotalouden mittarit kannattaa kytkeä mahdollisimman suoraan kestävään kehitykseen ja sen kolmeen mainittuun tulokulmaan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea myös puhtaasti massapohjaisten tavoitemittarien välttämistä. Tämä on tärkeää siksi, että massapohjaiset mittarit, kuten esimerkiksi raaka-aineiden kulutus (DMC, RMC) eivät kuvaa edistymistä missään kestävän kehityksen kolmesta tulokulmasta.

Kiertotaloudelle ehdotettavien tavoitemittarien kohdalla voidaan ja kannattaakin aina esittää kysymys: miksi tämä on tärkeää? Vastaus paljastaa nopeasti sen, onko iso kuva, eli kestävän kehityksen tavoittelu osattu pitää mukana, ja usein myös sen miksi yhteys siihen on mahdollisesti katkennut.

Ohjausryhmää vetänyt työelämäprofessori Reijo Karhinen korosti ohjelmaehdotuksen julkistuswebinaarissa 13.1.2021, että kiertotalous on ratkaisu niin ympäristö- kuin taloushaasteisiin. Sitä tarvitaan, jotta esimerkiksi hiilineutraalius voidaan saavuttaa. Karhisen mukaan onkin aika uudistaa käsityksemme kiertotaloudesta, ja jonain päivänä alamme puhua pelkästään kestävästä taloudesta.

Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä kiertotalouden ratkaisuissa!

Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Tähän kannattaakin viimeistään nyt tarttua yrityksissä. Ohjelmaehdotus esittää toteuttamiselle kohdennettua rahoitusta, mikä oikein suunnattuna varmasti vauhdittaa yritysten siirtymää kiertotalouteen. Ecobion asiantuntijat auttavat kiertotalouden erilaisissa ratkaisuissa. Meiltä löytyy osaamista mm:

  • Kiertotalouden liiketoimintamalleista yritysnäkökulmasta
  • Kiertotalouden mittareista makro- ja mikrotasolla
  • Kiertotaloutta toteuttavasta tuotekehityksestä
  • Materiaalitehokkuudesta ja materiaalikatselmuksista
  • Teollisista symbiooseista
  • Kemikaalien hallinnasta kiertotaloudessa
  • Kiertotalouden menetelmäkehityksestä yritysnäkökulmasta

Kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus ja aineistot saatavana YM:n sivuilla: https://ym.fi/kiertotalousohjelma

Ota yhteyttä 

Henrik Österlund

Sähköpostilla: henrik.osterlund@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9457

Teksti: Henrik Österlund

Kuva: Shutterstock

Lähteet: Ympäristöministeriö

Kestävän kehityksen yritystalous – New in sustainable finance

Vastuullisuus vetää pääomia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pääomat ovat kaksinkertaistuneet vastuullisuusrahastoissa. Viimeisen vuoden aikana sekä Euroopan että USA:n osakemarkkinoilla ympäristön (e), sosiaalisuuden (s) ja hyvän hallinnon (g) asioihin profiloituneet indeksit tuottivat jonkin verran emoindeksejään paremmin. Indeksejä on monenlaisia ja sijoittajan ja muun rahoittajan on vaikea tällä hetkellä tietää, mitä indeksit pitävät sisällään ja miten niitä voi vertailla keskenään. Euroopan Unioni pyrkii ratkaisemaan vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden ongelmaa uusilla säädöksillä ja siten vahvistamaan puhtaampaa taloutta.

EU ohjaa pääomia kohti kestävää kehitystä

EU:n uusi kestävän kehityksen rahoituksen (sustainable finance) lakipaketti ohjaa pääomia kohti kestävän kehityksen investointeja määrittelemällä työkaluja ja velvoitteita kestävyyden arviointiin ja raportointiin. Sen osana Euroopan Unioni on julkaissut yhtenäisen EU:n luokitusjärjestelmän (EU Taxonomy Regulation) kestävän kehityksen toiminnoille.  Luokitusjärjestelmä tarjoaa harmonisoidut kriteerit määritellä, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Luokitus tulee kattamaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vesivarannot ja kiertotalouden. Toimintojen luokitus yhtenäistää kestävän kehityksen raportointia ja helpottaa sijoittajien ja muiden taloudellisten toimijoiden investointipäätöksiä. Luokitus on uutta yrityksille ja siihen valmistautuminen on ajankohtaista juuri nyt.

Lisäksi Komissio aikoo kesäkuussa 2021 hyväksyä säädöksen, joka tarkentaa yritysten ei-taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä määrittelemällä, miten ja missä laajuudessa yritysten tulee raportoida toimintansa edellä mainitun luokituksen mukaisesti.

Ensimmäiset EU:n luokitusjärjestelmän mukaiset yritys- ja sijoittajaraportoinnit tulee julkaista vuoden 2022 alkupuolella vuoden 2021 taloudellisista tiedoista.

Webinaari 28.1.2021: “New in Sustainable Finance: How to apply EU’s taxonomy regulation and reporting requirements” 

Kiinnostaako yritysrahoitus? Tunnetko EU:n kestävän kehityksen vaatimukset? Mietityttääkö, kuinka valmistautua vaatimuksien toteuttamiseen?

Tervetuloa kuuntelemaan lisää kestävän yritystalouden (sustainable finance) uusista vaatimuksista ja tavoista edetä raportoinnin kehittämisessä aikataulujen mukaisesti.

Tule mukaan maksuttomaan englanninkieliseen webinaariimme torstaina 28.1.2021 kello 9.00, jossa asiantuntijamme käy läpi EU:n kestävän rahoituksen taksonomian velvoitteet.

Ilmoittaudu mukaan ja lue lisää täältä!

Teksti: Sanna Perkiö

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Kauppalehti 5.1.2021. ”Vastuullisuus sai vauhtia koronasta”

https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/sustainable-finance/eu-taxonomy-sustainable-activities_en

Helmi-elinympäristöohjelman luonnosversio on nyt avoin kommenteille

Ympäristöministeriö tiedotti 4.1.2021 Helmi-ohjelman olevan valmis kommentoitavaksi. Helmi-ohjelma on suunnitelma 2030 saakka ulottuvista tavoitteista ja toimenpiteistä koskien Suomen luonnon hyvän tilan turvaamista. Ohjelman sisältöön voi ottaa kantaa 31.1.2021 saakka otakantaa.fi-palvelussa.

Helmi-elinympäristöohjelman tarkoituksena on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen torjumalla elinympäristöjen vähenemistä ja niiden laadun heikkenemistä. Ohjelma asettaa laadulliset ja määrälliset tavoitteet vuoteen 2030. Nämä keskittyvät viidelle elinympäristölle: soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle. Sekä luonnonsuojelualueet että niiden ulkopuoliset alueet ovat osa ohjelmaa. Helmi-ohjelmaluonnos määrittää myös poikkileikkaavina teemoina selvitykset, inventoinnit, tutkimus ja tietojärjestelmät sekä viestintä, sidosryhmäyhteistyö ja Helmi-ohjelman organisoituminen.

Ympäristöministeriön tavoitteena on saada ohjelma hyväksyttyä ohjausryhmässä maaliskuun 2021 lopussa ja ympäristöministeriössä tapahtuvan valmistelun jälkeen päätös voidaan viedä valtioneuvostoon. Alkuvuodesta 2021 Helmi-ohjelman seurantoja, aikataulua sekä kustannuslaskelmia vielä selvennetään.

Avoin kommentointi tuo lisänäkökulmia ohjelmaan

Ympäristöministeriö on halunnut avoimella kommentoinnilla selvittää, mitä mieltä eri sidosryhmät ovat ohjelmasta, sen tavoitteista ja toimenpiteistä. Avoin kommentointi tuo mukanaan myös uusia näkökulmia, joita ei valmistelussa ole vielä huomioitu.

Helmi-ohjelma on tärkeä Suomen luonnolle, sillä se vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa elinympäristöjen tilaa. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Voit lukea enemmän ohjelmasta ja ottaa kantaa täällä.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Tähän mennessä luonnon monimuotoisuus on ollut vielä hyvin pienessä roolissa yritysmaailmassa. Muuttuva ilmasto ja uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeätä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ecobion asiantuntijat auttavat sinua! Ota yhteyttä!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

+358 (0) 207 569 450

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet: 

https://ym.fi/-/helmi-elinymparistoohjelman-luonnosversio-avoimesti-kommenteille

Ilmastonmuutos suurin uhka maailman luonnonperintökohteille

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton joulukuussa julkaiseman raportin mukaan ilmastonmuutos on suurin uhka maailman luonnonperintökohteille. Kolmen vuoden välein julkaistavan raportin mukaan ilmastonmuutos on ohittanut vieraslajit, jotka olivat edellisen, vuonna 2017 julkaistun, raportin merkittävin luonnonperintöä uhkaava tekijä. Ilmastonmuutos vaarantaa kolmasosaa luonnonperintökohteista luoden paineita esimerkiksi Australian Isolle valliriutalle, joka sai ensimmäistä kertaa kriittisesti vaarantuneen merkinnän kolmesti julkaistussa raportissa.

UNESCO:n maailmanperintökohteiden joukossa on 252 luonnonperintökohdetta, jotka on tunnistettu maailman tärkeimmiksi luonnonsuojelukohteiksi. Kohteiden luonto on arvokas niiden lajirunsauden tai harvinaisten lajien esiintyvyyden kannalta, ekologisten prosessien koskemattomuuden vuoksi sekä upeiden maisema-arvojen takia. Luonnonperintökohteiden tilaa tarkkaillaan, jotta niiden monimuotoisuus pysyy hyvänä ja lajien elinvoimaisuutta voidaan parantaa entisestään.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton raporttien myötä luonnonperintökohteiden hyvinvointia on alettu seurata entistä tiiviimmin ja niiden suojelutoimenpiteitä on tehostettu. Kohteista 63 prosenttia luokitellaan tilaltaan hyviksi tai sellaisiksi, jotka herättävät vain vähän huolta. Huomattavan huolta herättäviksi kohteista luokitellaan 30 prosenttia ja seitsemän prosenttia kohteista on tilaltaan kriittisiä. Edelliseen raporttiin verrattuna 16 kohteen tila on huonontunut ja vain kahdeksan tila parantunut.

Monet ihmistoimet heikentävät luonnon monimuotoisuutta

Ilmastonmuutos uhkaa luonnonperintökohteita ja niiden ainutlaatuista monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä metsäpalojen riskiä, kuivuutta, korallien haalistumista ja harvinaisten sääilmiöiden toistuvuutta. Toiseksi suurin uhka ilmastonmuutoksen jälkeen ovat vieraslajit, joiden jälkeen on listaus suoraan ihmisen aiheuttamia toimia: turismi, metsästys, kalastus, erilaiset tulipalot ja karjan laidunnus. Näiden riskitekijöiden välillä on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua. Laidunnuksen aiheuttamat ongelmat näkyvät eniten Etelä-Amerikassa, kun taas metsästys ja kalastus uhkaavat erityisesti Afrikan, Aasian ja Karibian alueita. Jätteiden puutteellinen käsittely ja muovin päätyminen meriin on Arabimaiden suurin ongelma. Covid-19-pandemian seurauksena turismin haittavaikutukset ovat vähentyneet, mutta toisaalta turismin tuomien tulojen vähennyttyä salametsästys ja luonnonvarojen laiton käyttö on lisääntynyt, kun alueiden valvonta on heikentynyt.

On kuitenkin myös alueita, joilla luonnonperintökohteen suojelutoimet ovat onnistuneet hyvin ja luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi Seychellien palmupuumetsien eheytyminen sekä Norsunluurannikon kansallispuiston tilan nopea kehitys kriittisesti vaarantuneesta hyväksi ovat menestystarinoita, joiden takana on kansallista lainsäädäntöä, suojelutoimenpiteitä ja valvontaa sekä paikallisten asukkaiden tietoisuuden lisääntymistä. Nämä esimerkit ovat osoituksia siitä, että asioita on mahdollista muuttaa, kun vain tahtoa on tarpeeksi.

Toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämiseksi ja niihin sopeutumiseksi ovat tärkeitä ja niitä on tehtävä nyt. Maailman luonnonperintökohteet ovat ainutlaatuisia runsaan monimuotoisuuden keskittymiä, joiden suojeleminen on tärkeää jo lajien itseisarvon vuoksi, mutta myös niiden ihmisille tarjoamien ekosysteemipalvelujen kannalta. Terveet ja runsaslajiset meret ja metsät tarjoavat niin puhdasta ilmaa ja vettä kuin runsaita vilja- ja hedelmäsatojakin. Ilmastonmuutoksen hillintään vaikutetaan kansainvälisellä ja kansallisella lainsäädännöllä, mutta myös yksittäisten ihmisten valinnoilla ja kulutustottumuksilla on merkitystä.

 

Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://www.iucn.org/news/secretariat/202012/climate-change-now-top-threat-natural-world-heritage-iucn-report

 

Teknologiateollisuus edistää luonnon monimuotoisuutta – Ecobio asiantuntijana hankkeessa

Teknologiateollisuus ry julkaisi maanantaina 14.12.2020 biodiversiteettilinjaukset toimialalle. Ecobio oli valmistelussa asiantuntijakumppanina laatimassa biodiversiteetin tiekarttaa toimialalle. Hankkeessa luotiin ainutlaatuinen luonnon monimuotoisuuteen keskittynyt suunnitelma. Arvostamme yhteistyötä Teknologiateollisuuden kanssa ja olemme ylpeitä voidessamme kertoa yhteistyöstä biodiversiteetin parissa. Hankkeen perustana toimi teknologiayritysten tarve selvittää ja hallita omaa jalanjälkeään luonnon monimuotoisuudessa.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on keskeinen kestävän kehityksen osatekijä. Biodiversiteettilinjaukset luovat teknologiateollisuusyrityksille mahdollisuuksia ja kilpailuetua muun muassa kansainvälisillä markkinoilla ja osoittavat aitoa vastuunottamista maapallon tulevaisuudesta. Resurssiviisas tuotanto voi esimerkiksi toimia vahvana kilpailuetuna osana toimitusketjua. Luonnon ja sen monimuotoisuuden ottaminen huomioon luo vastuullisemman väylän uusille markkinoille, tuotteille ja palveluille maailmanlaajuisesti.

Ecobio tarjoaa luonnon monimuotoisuuden asiantuntijapalveluja yrityksille. Biodiversiteetin asiantuntijamme auttavat yrityksiä selvittämään luontovaikutuksia tuotteiden ja palveluiden elinkaaren eri vaiheissa ja toimimaan ennakoivasti taloudellisia tekijöitä huomioon ottaen. Lisää tietoa luonnon monimuotoisuuden asiantuntijapalveluistamme löydät täältä.

Seuraavassa Teknologiateollisuus ry:n lehdistötiedotteessa on lisätietoa hankkeesta (lähde).

Teknologiateollisuus ry on vahvistanut toimialalle biodiversiteettilinjaukset. Niissä sitoudutaan tukemaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitetta, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus on lähtenyt toipumaan vuoteen 2030 mennessä.

Teknologiateollisuus, sen jäsenyritykset sekä kestävän kehityksen asiantuntijayritys Ecobio oy ovat laatineet biodiversiteettikokonaisuuden, jonka tavoitteena on auttaa ja tukea teknologiateollisuusyrityksiä luonnon monimuotoisuuden hallinnassa.

Biodiversiteetin ja luonnon tarjoamien tuotanto- eli ekosysteemipalveluiden tila on nopeasti heikkenemässä, ja tällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Kehityssuunta on mahdollista muuttaa, mutta se edellyttää nopeita ja mittavia toimia yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

– Toimialamme yrityksillä on suoria tai välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Haluamme osaltamme toimia siten, että uhkaava luontokato pystytään väistämään. Kannustamme yrityksiämme tähän, ja nyt – uusien ohjeidemme, verkostojemme ja käytäntöjemme avulla – ne voivat edistää omia biodiversiteettitavoitteitaan. Lisäksi tärkeää on kiteyttää, mitä hyötyä tästä on liiketoiminnalle, kertoo johtaja Helena Soimakallio.

Ohjelmassa on tavoitteita aina vuoteen 2050 saakka. Niiden mukaan Teknologiateollisuus ry edistää ja tukee yritysten toimia biodiversiteetin turvaamiseksi, tavoitteiden asettamiseksi sekä biodiversiteetin hallinnan viemiseksi osaksi yritysstrategiaa. Yrityksiä kannustetaan vapaaehtoisiin toimiin biodiversiteetin hyvän tilan edistämiseksi jo ennen lainsäädännöllisiä velvoitteita.

Teknologiateollisuus ei tavoittele vain biodiversiteetin turvaamista vaan myös sen lisäystä.

Avainroolissa ovat yritykset, joissa biodiversiteetin hallinta edistyy merkittävästi vuoteen 2030 mennessä ja jotka voivat auttaa myös muita sektoreita kuten kaupunkeja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Samalla sen huomioiminen tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetua myös globaaleilla markkinoilla, esimerkiksi resurssiviisaamman tuotannon kautta.

– Yritykset voivat tuottaa asiakkailleen lisäarvoa tarjoamalla biodiversiteettihaasteisiin ratkaisuja, ja luonnon huomioiminen tarjoaa aiempaa vastuullisempia väyliä uusille markkinoille, tuotteille ja palveluille maailmanlaajuisesti. Toimitusketjujen vakaus ja ennustettavuus paranee ja suhteet sidosryhmiin mitä todennäköisimmin kohentuvat, luettelee johtava asiantuntija Pirita Lindell.

Koska biodiversiteetti on globaali haaste, tulevat siihen liittyvät kysymykset todennäköisesti olemaan ratkaisevassa asemassa rahoituksen, asiakkuuksien, yhteiskunnallisten toimilupien saamisen sekä sääntelyn kannalta. Edelläkävijäyritykset saavat muuttuvassa toimintaympäristössä vahvemman markkina-aseman sekä maine-edun vastuullisesta toiminnastaan suunnannäyttäjinä toimialallaan.

– Biodiversiteetin hallinta kannattaa mieltää strategisesti osana yrityksen arvonmuodostusta. Talous ja sen myötä hyvinvointimme on hyvin riippuvainen luonnonvarojen kestävästä käytöstä, Lindell toteaa.

Ilmastonmuutoksen ratkaisu ja biodiversiteetin hallinta tulee nähdä kokonaisuutena, koska niillä on vahva yhteys. Teknologiateollisuuden aiemmin tekemät ilmasto- ja kiertotalousratkaisut ovat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden toteuttamisessa ja siten luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä. Teknologiateollisuus ry on sitoutunut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen enintään 1,5 asteeseen.

Teksti: Emma Björkqvist & Teknologiateollisuus

Kuva: Shutterstock

Ecobio saa jälleen vahvistusta nuorilta lupauksilta

Vuosi 2020 lähestyy loppuaan ja on helppo myöntää, että mennyt vuosi on ollut haastava kaikin puolin. Ecobio on kuitenkin loistavasti selvinnyt haasteista ja voimme ylpeästi ilmoittaa, että työyhteisömme kasvaa jälleen! Uudet Ecobiolaiset tuovat asiantuntemusta elinkaari- ja ilmastolaskennan sekä markkinoinnin osa-alueille. Emma Björkqvist ja Aleksi Laurila ovat innoissaan aloittaneet työnsä Ecobiolla ja ovat yhdessä tuoneet erinomaista, luovaa ja energistä ilmapiiriä työyhteisöömme.

Emma Björkqvist Ecobion markkinointisuunnittelijaksi

Emma Björkqvist, markkinointisuunnittelija

Emma Björkqvist aloitti viime kuussa Ecobiolla markkinointisuunnittelijana. Emman työtehtäviin kuuluvat markkinoinnin tehtävät, jotka tukevat Ecobion myyntiä ja kasvua. Emma on innokkaasti hypännyt markkinointisuunnittelijan rooliin ja on halukas käyttämään visuaalisia taitojaan kehittääkseen Ecobion toimintaa.

Näin Emma kuvailee itseään ja tulevia tehtäviä:

”Olen markkinoinnin maisteriopiskelija Hankenilla ja olen jo pitkään ollut kiinnostunut kestävästä kehityksestä, minkä vuoksi tutkin myös kandissani sijoitusmahdollisuuksia kestävän rahoituksen parissa. Minulle on tärkeää, että työni on linjassa arvojeni kanssa, joten Ecobiolla työskenteleminen sopii minulle täydellisesti. Olen innoissani työtehtävästäni markkinointisuunnittelijana, sillä haluan auttaa yrityksen kasvua visuaalisin voimin.”

Aleksi Laurila aloitti elinkaari- ja ilmastolaskennan ympäristökonsulttina


Aleksi Laurila, ympäristökonsultti

Myös Aleksi Laurila vahvisti vastikään Ecobion konsultaatiotiimiä. Ympäristökonsulttina Aleksi työskentelee laajasti eri projekteissa, erityisesti elinkaari- ja ilmastolaskennan parissa. Aleksi on ollut aktiivisesti mukana asiakastapaamisissa ja hän on kehittynyt nopeasti roolissaan ympäristökonsulttina.

Näin Aleksi kertoo itse tulevista tehtävistään ja omista odotuksistaan:

”Olen valmistunut ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi LUT-yliopistosta heinäkuun lopussa, ja opinnoissani painottuivat ilmastoasiat ja elinkaariajattelu. Nämä ovat itseäni vahvasti kiinnostavia kokonaisuuksia, joista minulla on kokemusta myös esimerkiksi diplomityöni muodossa. Pääsen onnekseni jatkamaan näiden aihepiirien parissa myös Ecobiossa osana vaihtelevia ja mielenkiintoisia projekteja. Odotan oppivani paljon uutta ja pystyväni hyödyntämään aiempaa osaamistani työtehtävissäni.”

Lämpimästi tervetuloa mukaan, Emma ja Aleksi!

Haluaisitko mukaan tiimiimme? Katso avoimet työpaikkamme ja ota meihin yhteyttä!

Teksti: Ecobio

Kuvat: Emma Björkqvist ja Valtteri Renqvist

Hulevesien hallintaan ja päästöjen vähentämiseen tarjolla rahoitusta

Hulevesien laadun parantamiseksi ja haitallisten aineiden vähentämiseksi on tarjolla valtakunnallista rahoitusta. Rahoitus on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja sitä voivat hakea yritykset, yhdistykset, kunnat, kuntayhtymät ja näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat sekä muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia. Tukea on tarjolla yhteensä 2 miljoonaa euroa ja sitä voi hakea 25.11.2020―29.1.2021 välisenä aikana Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Hulevesiksi kutsutaan rakennetuille pinnoille kertyviä sade- ja sulamisvesiä. Niiden mukana vesistöihin huuhtoutuu haitallisia aineita, jotka heikentävät vesistöjen tilaa ja vähentävät niiden viihtyisyyttä. Hulevesien parempi hallinta parantaa vesistöjen virkistysarvoa kaupunki- ja taajama-alueilla, lisää ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta sekä auttaa kaupunkialueita sopeutumaan kuivuuteen ja tulviin paremmin.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman tarjoaman hankehaun avulla etsitään kustannustehokkaita keinoja, joilla rajoitetaan haitallisten aineiden pääsyä vesistöihin. Keinot voivat olla joko päästöjä ennaltaehkäiseviä tai ne voivat liittyä vesien käsittelyyn. Erityisesti toivotaan ideoita erilaisiin uusiin hulevedenkäsittelymenetelmiin ja -tekniikoihin, joita ei ehkä aiemmin ole Suomessa kokeiltu. Myös rakennustyömaiden ja teollisuusalueiden parempaan hulevesihallintaan toivotaan ehdotuksia. Tietämyksen ja viestinnän lisääminen sekä kaavoituksen tehostaminen ovat myös hallintakeinoja, joihin rahoitusta aiotaan myöntää.

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla Suomesta halutaan tehdä maailman tehokkain vesiensuojelija. Ohjelman avulla pyritään vähentämään maatalouden ravinnepäästöjä ja tehostamaan vesitalouden hallintaa maa- ja metsätaloudessa. Ohjelman rahoituksella myös kunnostetaan vesistöjä, kehitetään kaupunkivesien hallintaa, saneerataan ympäristölle vaarallisia hylkyjä ja rahoitetaan aiheeseen liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä. Näiden toimien kautta parannetaan vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta ja luodaan mahdollisuuksia kokeilla uusia menetelmiä vedenlaadun parantamiseksi.

 

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja ympäristöriskien vähentäminen yritystoiminnassa ovat Ecobion keskeisiä tavoitteita. Ota meihin yhteyttä ja kysy, miten voisimme auttaa yritystänne saavuttamaan ympäristötavoitteensa!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://ym.fi/vedenvuoro

https://www.ely-keskus.fi/kaupunkivesien-hallinnan-ja-haitallisten-aineiden-vahentamisen-avustushaku-hulevedet

FIBSin ensimmäisen yritysvastuukyselyn vastaukset julkaistu

Yritysvastuuverkosto FIBS ry julkaisi tänään ensimmäisen yritysvastuukyselynsä tulokset. Yritysvastuupulssi-nimellä kulkeva kysely kartoittaa Suomessa toimivien suuyritysten vastuullisuusteemoja ja yritysten ajatuksia niistä. Neljästä viiteen kertaan vuodessa tehtävät kyselyt tarjoavat medialle ja muille sidosryhmille ajantasaista tietoa FIBSin suurten jäsenyritysten näkemyksistä yritysvastuukysymyksistä. Vastuullisuusteemat liittyvät uutisissa ja muissa keskusteluissa esiin nouseviin ajankohtaisiin aiheisiin sekä sellaisiin vastuullisuuskysymyksiin, joista ei ehkä vielä julkisuudessa keskustella.

Yritysvastuupulssi-kysely tehtiin 17.11. ja siihen vastasi 35 FIBSin suurten yritysjäsenten yritysvastuusta vastaavaa asiantuntijaa tai johtajaa. Vastaajaraadissa on yhteensä 44 yritysvastuun vastuuhenkilöä, joista noin puolet edustaa pörssiyrityksiä. Kyselyillä tartutaan esillä oleviin teemoihin ja niiden tulokset julkaistaan nopeasti, jotta ajantasaiset mielipiteet saadaan heti uutisoitua.

Ensimmäisen kyselyn teemana oli Covid-19-pandemian vaikutus yritysvastuullisuustoimintaan. Kyselyssä kysymyksiä oli neljä ja niillä kartoitettiin, miten epidemia on muuttanut yritysvastuuta, miten se on vaikuttanut vastuutyöhön käytettäviin resursseihin ja millaisia muita konkreettisia muutoksia se on tuonut yrityksen käytäntöihin.

Yritysvastuun merkitys korostunut pandemian myötä

Vastauksista kävi ilmi, että yritysvastuun toteutus on muuttunut puolella vastanneista yrityksistä jonkin verran ja joka neljännellä paljon. Käytännön tasolla yritysvastuun tärkeys oli noussut entisestään etätyöskentelyn myötä, kun työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi on jouduttu huomioimaan uusilla tavoilla. Toisaalta käytännön vastuullisuustyön oli koettu hankaloituneen tai hidastuneen pandemian myötä, kun korona on vienyt huomiota muilta vastuullisuusprojekteilta ja toisaalta esimerkiksi kehityshankkeet ja auditoinnit ovat saattaneet viivästyä.

Vastuutyöhön käytettäviin resursseihin pandemia ei suurimman osan mielestä aiheuta juurikaan muutoksia. Noin joka kolmas vastaajista oli sitä mieltä, että panostus vastuullisuusresursseihin tulee kasvamaan. Ylipäätään vastaajat arvioivat, että yritysvastuun merkitys toiminnassa ei tule tulevaisuudessa ainakaan vähentymään ja sen tärkeyttä nostavat muutkin teemat kuin Covid-19-pandemia. Tärkeiksi aiheiksi yritysvastuun kannalta nostettiin etenkin ilmastonmuutos ja muut ympäristöteemat. Myös sosiaalinen ja taloudellinen vastuu suhteessa ympäristökysymyksiin, sekä työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin huomioiminen koettiin entistä merkittävämmiksi teemoiksi.

 

Myös Ecobio edistää kestävän liiketoiminnan kasvua. Autamme yrityksiä esimerkiksi liiketoiminnan ympäristövaikutusten arvioinnissa ja strategisen ympäristöjohtamisen kehittämisessä. Ota meihin yhteyttä ja kysy, miten voimme auttaa yritystänne ympäristöön liittyvissä vastuukysymyksissä.

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/yritysvastuupulssi-moni-suuryritys-aikoo-kasvattaa-yritysvastuutyohon-kaytettavia-resursseja/

https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/fibsin-yritysvastuupulssi-kertoo-suurten-yritysten-nakemyksen-ajankohtaisiin-vastuullisuusteemoihin/

 

Hallituksen esitys uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupakäsittelystä

Hallitus on antanut 22.10.2020 esityksen 187/2020 laista uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupakäsittelylle. Hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön RED II -direktiivi, joka täytyy saattaa kansallisesti voimaan 30.6.2021 mennessä. Laissa säädetään hallituksen esityksen mukaisesti kansallisesta yhteyspisteviranomaisesta sekä lupakäsittelyn määräajoista. Esityksen tavoitteena on sujuvoittaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyä sähköisen asioinnin kautta ja mahdollistaa myös kattava neuvontapalvelu luvan hakijalle.

Hallituksen esityksen mukaan lakia sovelletaan uusiutuvan energian (sähkön, lämmön, jäähdytyksen, biokaasun, biopolttoaineen tai bionesteen) tuotantoon sekä biokaasua tuottavassa laitoksessa mädätteen käsittelyyn ja jatkojalostukseen. Soveltamisalaan eivät kuuluisi uusiutuvan energian (sähkön, lämmön, jäähdytyksen, biokaasun, biopolttoaineen tai bionesteen) tuottamiseen tarvittavan raaka-aineen kasvatus, valmistus, käsittely, varastointi ja kuljetus.

Ehdotuksen mukaan määräaika lupakäsittelylle on kaksi vuotta ja yksi vuosi, kun kyse on tuotantokapasiteetiltaan alle 150 kW:n tuotantolaitoksesta, tai toiminnan muutoksesta. Määräaikaa voidaan pidentää poikkeuksellisten olosuhteiden takia. Määräajan laskeminen alkaa lupahakemuksen vireillepanosta ja päättyy päätöksen tiedoksiantoon. Lupakäsittelyllä tarkoitetaan kaikkia toiminnan lupia: ympäristölupaa tai -ilmoitusta, vesilupaa, kemikaaliturvallisuuslupaa tai -ilmoitusta sekä erilaisia rakennus- ja toimenpidelupia. Kaikki tuotantolaitosta koskevat edellä mainitut luvat tulee käsitellä määräajassa. Lupakäsittely tehdään sähköisesti uuden Luvat ja valvonta -palvelun kautta, joka otettiin käyttöön syksyllä 2020.

Ehdotuksen mukaan laissa säädetään myös kansallisesta yhteyspisteviranomaisesta, joka neuvoo hakijaa lupakäsittelyn aikana. Viranomaisena tulee toimimaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.6.2021.

 

Tarvitseeko yrityksenne apua luvanhakuprosessiin? Ecobion asiantuntijoilla on vankka asiantuntemus ympäristö- ja kemikaalilainsäädännöstä sekä runsaasti kokemusta erilaisten tuotantolaitosten ympäristölupien laatimisesta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Masi Mailammi

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2020/20200187

 

Hallituksen esitys kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuesta

Hallitus ehdottaa tukea kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintaan. Tuen tarkoituksena on muuttaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi lisäämällä kaasulla kulkevan raskaan liikenteen osuutta bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen sijaan. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoo, ettei vastaavaa tukea ole aiemmin ehdotettu, mutta tuen myötä raskaan liikenteen toivotaan muuttuvan vähäpäästöisemmäksi ja samalla kaasunjakeluasemien toivotaan lisääntyvän kasvavan kysynnän ansiosta. Ministeri Harakka uskoo tuen muuttavan ilmastoystävällisen ajoneuvokaluston hankinnan aiempaa houkuttelevammaksi. Tuki olisi yksi Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä.

Hallitus esittää, että hankintatukea myönnettäisiin 12 000 euroa nesteytettyä kaasua ja 5 000 euroa paineistettua kaasua käyttävien kuorma-autojen hankintaan. Tuen saamiseksi ajoneuvo pitäisi rekisteröidä Suomeen ja sitä täytyisi pitää rekisterissä vähintään vuoden ajan tuen saamisesta. Hakija voisi saada tukea enintään viiden ajoneuvon hankintaan. Lakimuutos tuesta tulisi voimaan 1.12.2020 ja tukea myönnettäisiin 1.12.2020―31.12.2022 välisenä aikana. Hallituksen esitys käsitellään ensin kuitenkin vielä eduskunnan täysistunnossa, jossa sen toteutumisesta ja aikataulusta päätetään tarkemmin.

Tuen avulla pienennettäisiin liikenteen päästöjä

Kaasukäyttöisen kaluston osuuden kasvattaminen raskaassa liikenteessä on perusteltua, sillä kotimaan liikenteen päästöistä noin 33 prosenttia aiheutuu raskaasta kalustosta ja 55 prosenttia henkilöautoista. Kaikista kotimaan liikenteen päästöistä 90 prosenttia syntyy tieliikenteestä. Kaasu on bensiiniä ja dieseliä huomattavasti ympäristöystävällisempi polttoainevaihtoehto. Liikenteen päästöjä on leikattava merkittävästi kansainvälisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi. Hallitus onkin sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttamaan liikenteen nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Hallituksen päästötavoitteiden tueksi valmistellaan Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jonka laadinta on vielä osittain kesken. Tiekartan avulla on tarkoitus tunnistaa keskeiset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi sekä niiden kustannukset ja muut vaikutusarviot. Tiekarttaan kootaan myös liikenteen toimialakohtaisia päästövähennyssitoumuksia. Tiekartan laadinnassa pohditaan muun muassa kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyyttä liikenteessä ja niiden suuntaamista erityisesti raskaaseen kalustoon ja lentoliikenteeseen. Tiekarttaa laativa työryhmä pohtii myös muiden päästövähennyskeinojen, kuten ruuhkamaksujen ja liikenteen päästökaupan, sopivuutta päästöjen leikkaamiseen. Työryhmän toimikausi päättyy lokakuun 2020 lopussa, jonka jälkeen tiekartan on tarkoitus siirtyä valtioneuvoston käsittelyyn.

 

Kaipaatteko apua yrityksenne päästöjen laskentaan ja neuvoja päästöjen vähentämiseen tai kompensointiin? Ecobion asiantuntijat auttavat teitä mielellään. Ota meihin yhteyttä!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

 

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://valtioneuvosto.fi/-/hallitus-esittaa-kaasukayttoisten-kuorma-autojen-hankintatukea

https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM050:00/2019

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_186+2020.aspx